EU:n asiantuntijakokous: Väkivallasta naisia kohtaan puhuttava julkisesti
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ympäröi yhä hiljaisuus, vaikka ongelma on laaja. Noin viidesosa EU:n alueen naisista kärsii väkivallasta. Raiskaajista vain kahdesta kolmeen prosenttia joutuu vankilaan ja raskaana olevista naisista 15-25 prosenttia joutuu pahoinpidellyiksi.Kuitenkin tätä ongelmaa vähätellään, totesi EU-parlamentin jäsen, ruotsalainen Maj-Britt Theorin EU:n asiantuntijakokouksessa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kaksipäiväinen kokous alkoi Jyväskylässä tiistaina.
- Jotta hiljaisuus murtuisi, naisiin kohdistuvasta väkivallasta pitäisi kerätä systemaattisesti tutkimustietoa. Toiseksi lainsäädäntö on saatava kuntoon, jotta se suojelisi naisia myös kodeissa ja parisuhteissa, sanoo EU-parlamentin naisoikeuskomiteassa työskentelevä Theorin.
Angela Beausang Ruotsin turvakotiliikkeestä toteaa, että tasa-arvo on Ruotsista vielä kaukana, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on polttava ongelma.
- Joka 20:s minuutti hakataan nainen ja kerran kymmenessä päivässä nykyinen tai entinen kumppani tappaa naisen, Beausang sanoi.
Kansainvälisten asioiden johtaja tohtori Michael Kaufman kanadalaisesta White Ribbon Campaignista toteaa, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähentää tehokkaimmin naisten ja miesten tasa-arvo.
Keinoja ovat mm. miehen roolin uudelleen määrittely, lastenhoidon järjestäminen tasaveroisesti naisten kanssa, väkivaltaisten miesten ja heidän uhriensa auttaminen sekä väkivallasta puhuminen ja kouluttaminen.
Valtaa väkivallalla
Kaufman hahmotteli seitsemän eri tekijää, jotka selittävät miesten väkivaltaa naisiin. Hänen mukaansa väkivallasta on tullut niin tavallista, että sitä pidetään normaalina. Miehet käyttävät sitä ylläpitääkseen valtaansa ja kontrolliaan naisiin.
- Vaimoaan päivällisen myöhästymisen takia hakkaava mies ylläpitää valtaansa naiseen, Kaufman kuvailee.
Toiseksi väkivaltaa pidetään yksityisasiana ja miehillä on etuoikeuksia, joita naisilta puutuu. Naiset eivät esimerkiksi voi liikkua puistoissa tai öisin pelkäämättä, toisin kuin miehet. Vaimon tai tyttöystävän pahoinpitelyä pidetään edelleen yksityisasiana, eikä siihen hevin puututa.
Kaufman kyselikin, kuinka moni pitää kioskinmyyjän ja kassan ryöstäjän välistä tapahtumaa yksityisasiana, johon ei tule ulkopuolisen puuttua.
- Seksuaalirikokset tapahtuvat yleensä tuttujen kesken. Niissä usein mies pitä seksiä etuoikeutenaan silloin kuin haluaa ja kenen kanssa haluaa. Hän ei välitä naisen tunteista, Kaufman huomautti.
Lupa lyödä
Kolmanneksi miehillä on yhteiskunnan "lupa" tehdä väkivaltaa. Esimerkiksi vaimon raiskaamista ei ole kaikkialla kriminalisoitu. Lupa väkivaltaisuuteen muodostuu muun muassa urheilussa ja konfliktien ratkomistavoissa.
Äärimmillään se näkyy neuvottelujen lopettamisena ja sotimisena, joista lähes aina ovat miehet päättämässä.
Neljänneksi miehet ja naiset muotoutuvat erilaisiksi, koska heitä kohdellaan eri tavoilla heti syntymästään lähtien. He oppivat ymmärtämään maailmaa eri tavalla.
- Pojat oivaltavat jo 2-vuotiaina sukupuoli- ja valtaeroja. Pienet pojat leikkivät autoilla ja traktoreilla, koska he yhdistävät ne aikuisten miesten valta-asemaan ja ymmärtävät, että jonakin päivänä itse kuuluvat tähän ryhmään, Kaufman sanoi.
Kaufman toteaa, että kysyttäessä harva mies myöntää tai ymmärtää, että hänellä on sukupuolensa takia enemmän valtaa kuin naisilla.
Tilaa tunteille
Pojat oppivat, että tosi mies ei näytä tunteitaan, koska ne ovat naiseuteen kuuluvia. Kaufmanin mukaan moni teini-ikäinen poika ajattelee olevansa ainoa, jota itkettää tai joka haluaa hoivaa. Kun tarpeita ei voi ilmaista, väkivalta tulee keinoksi todistaa, että poika on mies ja hänellä on valtaa.
- Miehet kärsivät tunnetason etäisyydestä, joka on kehittynyt jo lapsuudessa, koska isät eivät ole hoitaneet lapsiaan. Kuitenkin tärkeintä kaikille vanhemmille on empatia lastaan kohtaan. Jos lapsi ei opi empatiaa, hänen on aikuisenakin vaikea ymmärtää, miltä toisesta tuntuu.
- Esimerkiksi raiskaajat selittevät, että uhri oikeastaan halusi seksiä. He eivät käsitä uhrin tuskaa, Kaufman kuvaili.
Väkivaltaan vaikuttavat vahvasti myös perinne ja aiemmat kokemukset. Moni väkivaltainen mies on ollut itse lapsena uhri tai hänen äitinsä on joutunut isän pahoinpitelemäksi.
- Nämä selitykset eivät kuitenkaan vapauta miestä vastuusta. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että miesten väkivalta naisia kohtaan liittyy mutkikkaaseen kokonaisuuteen, yksilöihin ja yhteiskuntaan, Kaufman huomautti.
STT-IA
12.11.1999
