Nikke Pärmi - Mustan Nuolen erikoinen komentaja
Itä-Karjalassa elettiin hyökkäysvaihetta syksyllä 1941. Ässärykmentin komentaja ja muut pataljoonankomentajat valittivat miehistövajausta ja vaikeutta saada täydennystä. Rangaistusvangeista kootun Erillisen pataljoonan 21 eli Mustan Nuolen komentajana toimi silloin majuri Nikke Pärmi.- Minä soitan esimerkiksi Kakolaan Durkuun ja sanon: Doinen kerros hedi tänne, ja niin minulla on täysi muonavahvuus, ilmoitti Pärmi. Kunnostautuminen rintamalla merkitsi armahtamista.
Hyökkäystä Itä-Karjalaan oli vuoden 1941 syksyllä jatkunut pari kuukautta, kun Suomen hallitus ja sotavoimat päättivät täydentää joukkoja vapaaehtoisilla vankilakundeilla. Pataljoonan komentajaksi määrättiin Pärmi.
Lähtiessään Kuopion suojeluskunnasta
vastaanottamaan pataljoonaansa majuriksi
ylennetty Pärmi totesi ykskantaan.
- Kun nyd
lähden dälle arvoidukselliselle sodaredkelle, dulen
sildä dakaisin joko ruumiina tai
everstiluudnanddina.
Hän oli oikeassa. Nikke Pärmi ylennettiin everstiluutnantiksi 5. maaliskuuta. Sitä ennen Mustan Nuolen, "Pärmin pirujen" maine oli levinnyt maailmalle.
Mustan Nuolen taisteluosasto oli mm. 3. marraskuuta yllättänyt Karhumäessä kaksi hyvin varustettua venäläistä pataljoonaa. Vihollinen menetti taistelussa 410 miestä, pääosan Jalkaväkirykmentti 132:sta.
Miksi Pärmi puheli "duoda duoda"
Nikke Pärmi on yksi kirjailija Robert Brantbergin erikoislaatuisimmista upseereista hänen uusimmassa teoksessaan Sotaupseerit.
Pärmi oli 54-vuotias ottaessaan Mustan Nuolen komentoonsa. Nikke lähti Saksaan helmikuussa 1916 saamaan jääkärikoulutusta ja palasi Suomeen vänrikkinä.
Jo Kajaanin sissipataljoonassa 1921, joka oli sijoitettu silloin Hämeenlinnaan, Pärmi kertoi duoda duoda -puhetapansa "salaisuuden" tuttavalleen.
- Duoda duoda hyvä veli, jos minä puhelisin kuin doised, minä en olisi minä, mudda kun puhun niin kuin puhun, niin minä olen minä.
Pärmi ei pitänyt siitä, että "santsarit"
tyhjänpäiten höykyttivät alokkaita. Kerran hän
kuuli erään kersantin nimittelevän alokasta
kameliksi.
- Kersandin ei dule käyddää sivisdyssanoja, kun ei
tunne bodaniikkaa, paukautti Pärmi.
Halutessaan hän toki osasi puhua hyvää ja virheetöntä kirjakieltä ja myös hallitsi sivistyssanat.
"Däi ei selviä elävänä läpi"
Huhtikuussa 1942 Pärmin pataljoonassa jotkut miehistä sairastuivat pilkkukuumeeseen. Pataljoona määrättiin karanteeniin, ja divisioonan lääkäri epäili taudin kulkeutuneen täiden mukana vihollisen puolelta.
- Duoda duoda, pärkkele! Ensin meillä on
piikkilankaesdeed, sidden miinakenddä ja sidden
konepisdoolimiehed kuulovardiossa, Pärmi räjähti.
- Se on sidden vasda helvedin iso valhe, eddä
yksikään däi selviäisi sieldä elävänä läpi.
Hyökkäysvaiheen jälkeen Pärmi joutui jättämään rakkaat pirunsa 5. toukokuuta. Hänen katsottiin 55-vuotiaana olevan yli-ikäinen rintamapalvelukseen.
Sotaupseerien värikkäät tarinat
Sotaupseerit kertoo 21 suomalaisen upseerin tarinan. He johtivat viime sotiemme aikaisia divisioonia, rykmenttejä, pataljoonia. He hoitivat sotilastiedustelua ja lääkintähuoltoa, taistelivat maalla, merellä ja ilmassa. Kustantajana on Revontuli.
Kolmetoista näistä nimitettiin Mannerheimristin ritareiksi, tunnetuimpana ehkä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth, muita unohtamatta.
Eräät näistä sotaupseereista joutuivat pakenemaan Suomesta, kun olivat mukana asekätkennässä, tai siksi, että heillä oli salaista tiedustelutietoa.
STT-IA
12.11.1999
