PN haluaa selvityksen työntekijöiden edustuksesta ylikansallisissa yrityksissä
Pohjoismaiden neuvosto haluaa, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin hallitukset selvittävät työntekijöiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien takaamisen myös ylikansallisten yritysten hallituksissa.Tukholmassa torstaina päättyneessä PN:n 51. istunnossa hyväksytty suositus perustuu neuvoston Eurooppa-valiokunnan sosialidemokraattien ehdotukseen.
Siinä viitataan mm. Stora-Enson muodostamiseen ja ammattiyhdistysliikkeen huoleen työntekijöiden edustuksesta sen hallituksessa.
Tukholmassa hyväksyttiin myös muuttuvaa työelämää koskeva raportti, jossa arvostellaan Pohjoismaiden olleen liian varovaisia työmarkkinoihin liittyvien seikkojen nostamisessa esille kansainvälisissä yhteyksissä. Raportissa arvioidaan, että tämä saattaa johtua pelosta saattaa pohjoismainen kolmikantamalli paineen alle.
Työelämästä käydyssä keskustelussa kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vaati työelämään lisää tasa-arvoa. Hänen mielestään työmarkkinat ovat jakautuneet edelleen sukupuolen mukaan miesten ja naisten töihin.
- Tärkeää on, että tasa-arvon edistäminen työelämässä ja työpaikoilla oivalletaan tärkeäksi tuottavuutta edistäväksi tekijäksi, Haatainen sanoi.
TV-yhteistyötä halutaan jälleen lisätä
PN hyväksyi myös Rajaton Pohjola -raportin, jossa kartoitetaan niitä alueita, joilla pohjoismaista yhteistyötä voidaan vielä syventää. Mukana on mm. vaatimus lisätä mahdollisuuksia naapurimaiden TV-tarjonnan seuraamiseen ja lujittaa pohjoismaista TV-yhteistyötä.
Samaa aihetta pohjoismaiden kansanedustajat ja ministerit ovat pyöritelleet kokouksissaan vuosikymmeniä.
Rajoja halutaan poistaa myös mm. koulutuksessa ja työelämässä. PN haluaa järjestelmän, joka antaa kaikille pohjoismaalaisille mm. paremman työttömyysturvan esimerkiksi kolmen vuoden ajan toiseen Pohjoismaahan muuttamisen jälkeen.
Oman mallinsa pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen toi keskiviikkoiltana käydyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk.).
Hän esitti, että jos Suomi ja Ruotsi sitoutuisivat säilyttämään nykyisen puolueettomuusasemansa, siihen liittyen voitaisiin neuvotella NATO:n kanssa erityiset turvatakuut Suomelle ja Ruotsille kriisitilanteen varalta.
- Uskon, että NATO olisi valmis tällaiseen järjestelyyn, koska se voisi sitä kautta ulottaa suojaavan sateenvarjonsa koko Pohjolan ylle ilman, että Venäjä reagoi siihen voimakkaasti, Neittaanmäki sanoi.
Suhteista Baltian maihin yksi harvoja äänestyksiä
Tukholman istunnon pohjoismaisessa yhteydessä näkyi vain pari säröä. PN:n piti käsitellä puheenjohtajistonsa esitystä neuvoston työn tulevista suuntaviivoista, mutta puheenjohtajisto ei päästänytkään esitystä rivikansanedustajien käsittelyyn, koska puolueryhmät eivät olleet käsitellä sitä ensin.
Istunnon ainoa ulkopoliittinen äänestys käytiin Baltian maiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä koskevasta kannanotosta. PN:n konservatiivit esittivät alunperin, että neuvoston työryhmiin otettaisiin Baltian maiden edustajia.
Puheenjohtajisto korjasi esitystä niin, että työryhmät voivat pitää silmällä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon balttiparlamentaarikkojen kanssa.
Sosialidemokraatit olisivat olleet ottamatta kantaa koko asiaan, koska heidän mielestään nytkään ei ole muodollisia, organisatorisia eikä taloudellisia esteitä jatkaa yhteyksiä. Kyse oli siitä, että Baltian maita ei olisi haluttu nostaa erilleen muista lähialueista. Sosialidemokraattien esitys hävisi äänestyksen.
Pohjoismaiset kansanedustajat tapaavat seuraavan kerran maaliskuussa Kööpenhaminassa, jossa pidetään innovaatiota ja koulutusta koskeva teemakonferenssi. PN:n seuraava istunto on syksyllä 2000 Reykjavikissa.
STT-IA
12.11.1999
