PN haluaa ydinturvallisuuden keskeiseksi pohjoisessa ulottuvuudessa
Pohjoismaiden neuvosto haluaa ydinturvallisuuden parantamisen keskeiselle sijalle EU:n pohjoisessaulottuvuudessa.Tukholmassa keskiviikkona hyväksymässään lausunnossa neuvosto vaatii, että EU ja alueen muut valtiot pääsevät sopimukseen pikaisesta, mittavasta panostuksesta mm. ydinjätteistä huolehtimiseen.
PN haluaa evästää lausunnollaan Helsingissä torstaina alkavaa pohjoista ulottuvuutta käsittelevää EU:n ulkoministerikokousta, johon osallistuu myös mm. Venäjän ulkoministeri Ivan Ivanov.
Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin kansanedustajista koostuva neuvosto korostaa, että vanhentuneiden ydinvoimaloiden sulkeminen alueella vaatii ehdottomasti samanaikaista voimakasta panostusta energiatalouteen ja vaihtoehtoiseen energiaan.
Toiseksi tärkeimpänä asiana PN pitää terveydenhuoltoa ja ympäristön tilaa. Neuvosto haluaa toimenpiteitä kansanterveyden parantamiseksi Venäjällä mm. ehkäisevää työtä tekemällä ja terveyspalveluita parantamalla.
Arktisten alueiden ympäristöstä sopimus
PN:n mielestä arktisten alueiden ja Itämeren saasteet muodostavat kansainvälisen ympäristöhaasteen. Jopa kolmasosa Arktikselle päätyvistä raskasmetallikertymistä on peräisin Euroopan ja Pohjois-Amerikan teollisuudesta. PN haluaakin kansainvälisen arktisten alueiden ympäristöä ja kehitystä koskevan puitesopimuksen.
Pohjoiseen ulottuvuuteen on Pohjoismaiden neuvoston mielestä otettava mukaan myös täystyöllisyyteen tähtäävä talouspolitiikka ja kuljetusväylien, energiahuollon ja telekommunikaation kehittäminen. Unohtaa ei pidä myöskään taistelua rikollisuutta vastaan ja demokraattisen kehityksen tukemista.
PN haluaa, että EU:ssa tehtäisiin enemmän pohjoismaisia aloitteita, joilla voidaan edistää pohjoisen ulottuvuuden toteuttamista.
Sen takia neuvosto tekee aloitteen EU:n parlamentin kanssa käytäväksi vuoropuheluksi pohjoisesta ulottuvuudesta, jossa käsiteltäisiin mainittuja kuutta painopistealuetta.
Halonen: Laajentumiselle ei vielä aikataulua
Pohjoismaiden neuvoston keskiviikkona käymässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) torjui jälleen aikataulun asettamisen EU:n laajentumiselle.
Halonen sanoi, että aikataulun vahvistaminen voi olla hyödyllistä myöhemmässä vaiheessa, mutta Helsingin huippukokouksessa joulukuussa siihen ei ole vielä edellytyksiä.
Halosen mukaan yksi syy on se, että vielä ei ole tietoa hakijamaiden toiveista ylimenokausien järjestelyistä. Mm. unkarilaiset ovat sanoneet, että ylimenokausien pituutta on vaikea määritellä,kun ei tiedetä, mistä hetkestä niitä olisi ryhdyttävä laskemaan.
PN:n Suomen-valtuuskunnan puheenjohtaja Outi Ojala (vas.) kiitteli Pohjoismaiden puolustusministereitä siitä, että he kokoontuivat ensimmäistä kertaa istunnon yhteydessä. Ojala toivoi, että puolustusministereille perustettaisiin oma ministerineuvosto, joka puuttuu vain heiltä ja ulkoministereiltä.
Ojala ei halua hyökkäysulottuvuutta
Ojalan mukaan EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisestä ei vallitse yksimielisyyttä, vaan suuret jäsenmaat Britannia, Ranska ja Saksa näyttävät haluavan edetä rivakammin ja mennä pidemmälle kuin Suomi. Ojalan mukaan puolustusulottuvuudesta ei saisi kuitenkaan kehittyä "hyökkäysulottuvuutta".
Puolustusministerit kuulivat Suomen puolustusministeriltä Jan-Erik Enestamilta (r.) selvityksen EU:n kriisinhallintakyvyn parantamista koskevasta hankkeesta. Enestam selvitti kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa mm. sotilaallisen komitean ja sotilasesikunnan perustamista EU:lle.
Keskiviikkona PN käsitteli myös mm. kulttuuri- ja sosiaaliasioita. Neuvoston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin keskiviikkona islantilainen konservatiivi Sigridur Anna Thordardottir. PN:n istunto päättyy torstaina.
STT-MH
12.11.1999
