Ministerikokous alkaa Helsingissä
Pohjois-Kaukasus pohjoisen ulottuvuuden tiellä
Suomi on jo parin vuoden ajan ajanut sinnikkäästi aloitettaan pohjoisesta ulottuvuudesta EU:n asialistoille. Perjantaina hankkeen pitäisi saada entistä virallisempi asema, kun Helsingissä
järjestetään ministerikokous aiheesta.Alueellisen yhteistyön kehittämistä häiritsee kuitenkin Venäjän sota Tshetsheniassa - vaikka tarve tunnustetaan, ei ajankohta ole otollisin yhteisistä tavoitteista puhumiselle.
EU-maiden enemmistöä kokouksessa edustavat Eurooppa-ministerit tai valtiosihteerit. Ruotsista, Norjasta, Islannista sekä Belgiasta paikalle saapuvat ulkoministerit, samoin Virosta, Latviasta ja Venäjältä.
Ennakkotiedoista poiketen kokoukseen tulee myös EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Javier Solana. Komissiota edustaa ulkosuhteista vastaava Chris Patten.
Suomi on markkinoinut pohjoista ulottuvuutta tapana järkeistää ja tehostaa EU:n suhteita lähialueelle, Venäjälle ja Itämeren maiden suuntaan.
Yhtenä hankkeen keskeisenä tavoitteena on pidetty energia-yhteistyötä. Venäjän suunnattomien kaasuvarojen saaminen käyttöön ja EU:n markkinoille vaatisi investointeja, mutta myös olojen vakauttamista maassa.
Muna-kana-ongelmaa investointien ja vakauden välillä vain ei ole vielä saatu ratkaistua, eikä Tshetshenian sotaan ryhtynyt Venäjä ole muuttunut houkuttelevammaksi kohteeksi.
Ydinturva kiinnostaa
Pohjoinen ulottuvuus nykyisessä muodossaan tuotiin julkisuuteen näyttävästi syksyllä 1997. Rovaniemellä pidettiin seminaari, jossa pääministeri Paavo Lipponen (sd.) esitteli hankkeen suurena mahdollisuutena sekä EU:lle ja sen lähialueille.
Keskeisiä tavoitteita ovat energiayhteistyön lisäksi ympäristönsuojelu, poliittisen vakauden edistäminen sekä liikenneväylien, teleyhteyksien, satamien ja rajanylityspaikkojen kehittäminen.
Suomi on johdonmukaisesti pitänyt kiinni siitä, ettei aloite vaadi EU:lta lisää rahaa - kysymys on siitä, että olemassa olevia EU:n ja muiden rahoittajien varoja pitäisi käyttää suunnitelmallisemmin.
Suomi on myöskin varonut vaatimasta erityistä pohjoisen ulottuvuuden sihteeristöä perustettavaksi sen paremmin Suomeen kuin Brysseliinkään.
Peruslähtökohta on, että vastuu jatkotyöstä on siirrettävä EU:n komissiolle, ja ulottuvuudesta on tehtävä osa unionin tavanomaista toimintaa. Suomi toivoo, että Helsingin huippukokous ohjaisi komission muotoilemaan jatkotyöstä erityisen toimintaohjelman.
Vertailukohtana on Välimeren alueen maihin suunnattu Barcelona-prosessi. Ero pohjoiseen ulottuvuuteen on tosin se, että MEDA-ohjelmalla on yhteensä 3,4 miljardin euron (20 miljardin markan) oma budjetti vuosille 1995-99.
Ensimmäinen vaihe pohjoisen ulottuvuuden markkinoinnissa EU:n asialistalle oli Luxemburgin EU-huippukokous joulukuussa 1997. Päätöslauselmiin saatiin ajettua muotoilu, jonka mukaan Suomen aloite otettiin tiedoksi ja komissiolta pyydettiin raporttia asiasta.
Puoli vuotta myöhemmin Cardiffin huippukokouksessa Suomen hanke otettiin jälleen esille, tällä kertaa silloisen puheenjohtajamaan Britannian aloitteesta. Erityisenä pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena mainittiin Kuolan ja Koillis-Venäjän ydinjätevarastojen ja käytöstä poistettujen reaktoreiden saneeraminen.
Marraskuussa komissio antoi raporttinsa, ja joulukuussa viime vuonna Wienin huippukokous luonnehti aloitetta tärkeäksi niin EU:lle itselleen kuin naapureillekin. Suunnitelmalle järjestää asiasta ministerikokous kaikkien kiinnostuneiden maiden ja osapuolten kanssa annettiin täysi tuki.
Käsitykset siitä, mitä pohjoinen ulottuvuus oikein on ja mihin se lopulta pyrkii, ovat vaihdelleet jossain määrin. Baltian maista on kuulunut epäilyjä, että taustalla on Suomen pyrkimys siirtää Venäjän transit-liikennettä Baltian reiteiltä Suomeen. Korkeammalla tasolla Baltiassa nämä epäilyt on torjuttu.
Venäjä on ilmaissut hankkeelle tukensa, mutta nähnyt siinä lähinnä mahdollisuuden saada rahaa lännestä. Toiveen esitti mm. Murmanskin maaherra Juri Jevdokimov STT:n haastattelussa tammikuussa.
Ei suuria intohimoja
Pohjoisen ulottuvuuden hanke ei ole EU-yhteyksissä herättänyt kovin suuria intohimoja. Pyrkimys tiivistää yhteistyötä pohjoiseen ja itään tunnustetaan tarpeelliseksi, muuten asiasta ei ole juuri otsikoita revitelty.
Piskuinen Kommunistinen työväenpuolue ja EU:n vastustajat pitävät kuitenkin asiaa esillä ja vastustavat sitä. EU:n vastainen kansanrintama järjestää perjantaina mielenosoituksen ja marssin pohjoista ulottuvuutta vastaan, KTP taas organisoi seminaarin lauantaina.
STT-MH
12.11.1999
