Maanpinnan otsonipitoisuudet yhä liian korkeita
Sadeveden happamuus vähentynyt
Suomen sadevedet eivät ole enää yhtä happamia kuin ennen. Sadeveden keskimääräinen pH-arvo on noussut kymmenessä vuodessa arvosta 4,47 arvoon 4,70, mikä tarkoittaa happamuuden vähentymistä. Alhainen pH nimittäin tarkoittaa korkeaa happamuusastetta.Luvut ovat Ilmatieteen laitoksen juuri ilmestyneestä vuoden 1998 vuosikirjasta Ilmanlaatumittauksia.
Ilmatieteen laitos seuraa ilmanlaatua parillakymmenellä mittausasemalla ja kirja sisältää keskeiset mittaustulokset. Niitä tarvitsevat esimerkiksi ympäristönsuojelussa toimivat kuntien ympäristösihteerit.
Kirja kertoo, että ilman rikkidioksidipitoisuus on laskenut noin puoleen 90-luvun alkuvuosien arvosta. Euroopassa solmittiin 1985 ensimmäinen rikkidioksidin vähentämistä koskeva sopimus. Se on osaltaan laskenut pitoisuuksia ja suotuisa kehitys on jatkunut edelleen.
Viime vuosina korkeimmat tausta-alueiden rikkipitoisuudet on havaittu Itä-Lapissa lähellä Kuolan niemimaan päästöalueita. Liikenteen typpioksidipäästöt eivät ole vähentyneet samaan tahtiin.
Typpioksidi on osasyynä otsonin muodostuksessa maanpinnan lähellä. Se taas vaikuttaa haitallisesti kasveihin.
Kasvillisuuden suojaksi annetut otsonipitoisuudet ylittyivät viime vuonna kaikilla mittausasemilla. Useimmin kynnysarvo ylittyi maalis-huhtikuussa 1998. Tuolloin arvot ylittyivät lähes päivittäin.
Herkät ihmiset voivat saada silmä- ja hengitystieoireita korkeista ilman otsonipitoisuuksista.
EU:n direktiivin mukaan ihmisille on ilmoitettava korkeasta otsonipitoisuudesta, jos otsonin yhden tunnin keskiarvopitoisuus ylittää 180 mikrogrammaa kuutiometriä kohden. Viime vuonna arvo ei ylittynyt meillä kertaakaan.
- Otsonin yhden tunnin keskiarvopitoisuudet ylittävät silloin tällöin 150 mikrogrammaa kuutiometriä kohden ja 120:n ylittäviä arvoja mitataan aika usein, erikoistutkija Sirkka Juntto kertoo.
Korkein yksittäinen tuntiarvo mitattiin Ähtärissä vappuaattona 1998. Arvo oli 169 mikrogrammaa kuutiometriä kohden.
STT-IA
12.11.1999
