Samettivallankumouksen muisto rapistumassa Tshekissä
Tshekkoslovakian tarunhohtoisen samettivallankumouksen muisto on rapistumassa yhteiskunnallisen mullistuksen 10-vuotispäivän aattona.Maa on niistä ajoista kutistunut pelkkään Tshekkiin, presidentti Vaclav Havel on osoittanut olevansa vain tavallinen kuolevainen ja romantiikka on saanut väistyä työntäyteisen arjen tieltä.
Vain runsas viikko Berliinin muurin murtumisen jälkeen 9. marraskuuta 1989 muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa myös Tshekkoslovakiassa.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tshekit valmistautuvat viettämään merkkipäivää vähemmän innostunein mielin, peritshekkiläisen lievän alistuneisuuden vallitessa.
Tämän päivän Tshekki joutuu muiden entisten sosialistimaiden tavoin kamppailemaan talousongelmien, kansan tyytymättömyyden ja poliittisten juonittelun kanssa.
Tshekissä on - entisen Itä-Saksan tavoin - vallalla melkoinen kaipuu entiseen. Tätä nostalgiaa on lisännyt se tosiasia, että elämä vapaassa markkinataloudessa on osoittautunut enemmänkin kamppailuksi kuin ruusuilla tanssimiseksi.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan vain 44 prosenttia kansalaisista katsoi, että nykymeno on parempi kuin entinen järjestelmä.
Ihme tapahtui
- Meillä on monia ongelmia, mutta emme saa unohtaa että vuoden 1989 tapahtumat olivat todellinen ihme, sanoo entinen opposition edustaja Prahassa vuosipäivän alla.
- Olemme saavuttaneet vapauden, jota useimmat pitävät jo itsestäänselvyytenä, mutta jota emme ennen vuotta 1989 olisi uskoneet näkevämme koko elinaikanamme.
- Me voimme matkustaa minne tahansa, sanoa ja ajatella mitä haluamme, ja valitsemme itse omat poliitikkomme. Heillä on tietysti puutteensa, mutta se on vain merkki siitä, että Tshekistä on tullut normaali maa, entinen toisinajattelija arvioi.
Miehitetty maa
Kun Puola ja Unkari pystyivät 1970- ja 1980-luvuilla vähitellen irtautumaan Neuvostoliiton tiukasta ohjausnuorasta, Tshekkoslovakian ainoana mahdollisuutena oli odottaa Moskovan hellittävän otettaan paikallisen kommunistipuolueen ikääntyneistä ja Kremlille lojaaleista johtajista.
Vuodesta 1968 lähtien Tshekkoslovakia ei ollut pelkästään Moskovasta käsin kauko-ohjattu satelliittivaltio, vaan myös miehitetty maa.
Kun neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov salli syksyllä 1989 Berliinin muurin kaatumisen ja koko Itä-Saksan poliittisen johdon syrjäyttämisen nostamatta sormeaankaan, oli vain ajan kysymys, milloin valta vaihtuisi myös Prahan linnassa.
"40 vuotta riittää"
Samettivallankumous oli itse asiassa kaksi viikkoa kestänyt rauhanomainen kansanjuhla, jonka panivat alulle toisinajattelevat taitelijapiirit, opiskelijat ja yliopistojen opettajat, protestilaulajat ja satunnaisesti mukaan liittyneet ohikulkijat.
Yli 30 000 ihmistä kokoontui 17. marraskuuta Prahan Vaclavin aukiolle osoittamaan mieltään saksalaismiehityksen 50-vuotispäivänä. Kun mielenosoittajat ryhtyivät spontaanisti huutamaan iskulausetta "40 vuotta riittää", poliisi hajotti väkivaltaisesti kansanjoukon.
Väkivalta ei kuitenkaan enää purrut. Neljä päivää myöhemmin aukiolle kerääntyi valtava väenpaljous, ja nyt arvostelu kohdistui suoraan kommunistipuolueeseen ja hallitukseen.
Pian tämän jälkeen - 24. marraskuuta - Milos Jakes jätti tehtävänä kommunistipuolueen pääsihteerinä, ja 10. joulukuuta presidentti Gustav Husak joutui eroamaan.
Linnasta linnaan
Ennen kuin vuosi 1989 oli päättynyt, kirjailija ja entinen poliittinen vanki Vaclav Havel oli valittu Tshekkoslovakian presidentiksi ja Prahan linnan uudeksi valtiaaksi.
Havelin 10 vuotta kestäneen, lähes keskeytymättömän, presidenttikauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Vuonna 1992 maa jakautui - Havelin suureksi pettymykseksi - kahteen osaan Tshekkiin ja Slovakiaan.
Havel sai johdettavakseen Tshekin, joka nyt on tuore NATO-maa ja neuvottelee eturivissä jäsenyydestä EU:ssa.
Samettivallankumousta johtanut löyhä Kansallisfoorumi-liike on jo historiaa ja sen tilalla on tavanomainen puolueiden kirjo.
Toteutumattomat toiveet ja poliittisen muistin lyhykäisyys ovat nakertaneet tehokkaasti aikanaan myyttisin mittoihin nostetun Havelin kannatusta.
Nykyään tshekit toteavatkin ironisesti, että Havelista on jälleen tullut poliittinen vanki, tällä kertaa tosin ylellisessä Prahan presidentinlinnassa.
STT-IA
15.11.1999
