Seksuaalinen hyväksikäyttö aloitetaan usein jo teini-iässä
Lasten seksuaaliseen riistoon syyllistyneet miehet ovat usein aloittaneet hyväksikäytön jo teini-iässä. Tunnetun englantilaisen lastenpsykiatrin Arnon Bentovimin mielestä hyväksikäyttäjien hoidossa olisikin suunnattava huomiota juuri nuoriin hyväksikäyttäjiin, jotka vanhempia herkemmin ottavat myös vastuun teostaan.Suomessa nuorten hyväksikäyttäjien hoito on vielä täysin valkoinen aukko julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, sanoo ylilääkäri Merja-Maaria Turunen Stakesista. Vain yhdellä yksityisellä terapiaryhmällä on myös nuoria asiakkaita.
Arnon Bentovim on parhaillaan Suomessa vaimonsa, perheterapeutti Marianne Bentovimin kanssa kouluttamassa suomalaisia sosiaalityöntekijöitä mm. lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamiseen ja hyväksikäyttäjien hoitoon.
Nuoret jopa lähes kolmannes
Bentovimin mukaan jopa lähes kolmannes hyväksikäyttäjistä on nuoria. Isoveli käyttää hyväksi pikkusiskoaan tai serkku pientä serkkutyttöään.
Usein aikuisiässä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kiinni jääneet kertovat aloittaneensa hyväksikäytön jo teini-iässä.
Taipumus hyväksikäyttöön alkaa siis nuorena ja hoidossa pitäisikin huomiota suunnata aiempaa enemmän nuoriin hyväksikäyttäjiin, korostaa Arnon Bentovim.
Hänen kokemuksensa mukaan monet nuoret hyväksikäyttäjät ottavat vastuun teoistaan paremmin kuin vanhemmat, ja näin voidaan ehkä jatkuva hyväksikäytön kierre katkaista.
Bentovimin muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan vain yhdeksän prosenttia hyväksikäyttäjistä otti täyden vastuun teostaan, 15 prosenttia otti jonkin verran vastuuta ja 74 prosenttia kielsi vastuunsa täysin.
Hyväksikäytetty lapsi ei kovin usein saanut tukea edes äidiltään. Vain 44 prosenttia äideistä tuki selkeästi hyväksikäytetyn lapsensa kertomusta ja kolmannes lapsista jäi kokonaan vaille molempien vanhempiensa tukea.
Hyväksikäyttäjillä väkivaltainen koti
Suuri osa hyväksikäyttäjistä on itse ollut hyväksikäytettyjä omassa lapsuudessaan.
Englantilaisessa tutkimuksessa väkivaltaisen kodin, etenkin väkivaltaisen isän vaikutus korostui hyväksikäyttäjien taustassa selvästi. Myös huolenpidon epäsäännöllisyys ja hyljätyksi tulemisen tunne olivat vahvoja hyväksikäyttäjillä.
Niillä hyväksikäyttäjillä, jotka eivät itse kokeneet tulleensa hyväksikäytetyiksi, ajautumista hyväksikäyttäjäksi näytti usein selittävän oman äidin joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, sanoo Bentovim.
Selvittelyssä vain avoimia kysymyksiä
Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tullut viime vuosina paljon laajempi ongelma kuin haluaisimme myöntää, sanoo Helsingin sosiaaliviraston johtaja Aulikki Kananoja.
Kaikkien epäilyjen takaa ei paljastu hyväksikäyttöä, mutta toisaalta lukuisat tapaukset puolestaan jäävät kokonaan selvittämättä, Kananoja selvittää.
Jokainen seksuaalisen hyväksikäytön epäily vaatii Kananojan mukaan ammattitaitoista selvittämistä, jotta asian selvittelystä ja käsittelystä julkisuudessa ei koidu lapselle vielä ylimääräistä vahinkoa.
Seksuaalista hyväksikäyttöä selvittäviä sosiaalityöntekijöitä syytetään usein johdattelevista kysymyksistä. Arnon ja Marianne Bentovim pitävätkin erityisen tärkeänä, että asiaa selvitettäessä käytetään vain avoimia kysymyksiä ja keskustelua käydään vain hyvin turvallisessa ympäristössä.
Pienen lapsen perhetilanteesta voi saada kuvan kyselemällä esimerkiksi, mitä tapahtuu kotona, kun olet tuhma, kuka huutaa tai lyö kovimmin, sanoo Marianne Bentovim.
Usein lapsi ei puhu mitään, vaikka seksuaalisesta hyväksikäytöstä olisi selvä lääketieteellinen näyttö. Tällaisessakin tapauksessa kuva todellisista tapahtumista voi aueta ikäänkuin itsestään leikin avulla, toteaa Bentovim.
STT-IA
12.11.1999
