Perus- ja soveltavan tutkimuksen välille ei haluta muureja
Tiedepiirit pohtivat tieteen rakenteita
Tiede ja tutkimus karkaavat yhä useammin kaikista lokeroista, todettiin maanantaina Espoossa pidetyssä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomalaisen tiedeakatemian seminaarissa.Kun tutkimusryhmät tekevät löytönsä vaikkapa biokeskusten alakerrassa ja yläkerran yritys soveltaa niitä suoraan liiketoimintaansa, on vaikea vetää selviä rajoja perus- ja soveltavan tutkimuksen, eri tieteenalojen tai yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tekemän tutkimuksen välille.
Seminaarin puheenjohtaja, professori Heikki Solin arveli kuitenkin, ettei kannattaisi puhua rajojen hämärtymisestä.
Hänen mielestään perus- ja soveltava tutkimus eivät ole muureja tunteneetkaan eikä niitä pidä rakentaa: tiede menestyy parhaiten silloin kun molempia tehdään läheisessä yhteistyössä.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen puolestaan
arvosteli koko käsitteitä.
- Minun mielestäni on vain tutkimusta, joka on
joko hyvää tai huonoa, ja sitten tutkimustulosten
soveltamista.
Lajunen korosti, että tutkimuksen on oltava itsenäistä ja pitkäjänteistä, eivätkä tieteentekijät saisi jäädä elinkeinoelämän juoksupojiksi ja "peesata" talouselämän trendejä.
Myös Helsingin yliopiston vararehtori Ilkka Niiniluoto totesi omassa puheenvuorossaan, että käsitteet ovat alunperinkin olleet vaikeasti sovellettavissa.
- Ero näyttäisi olevan vain psykologinen: oliko tutkijalla keksintöä tehdessään mielessään soveltamismahdollisuus, hän huomautti.
Niiniluoto otti kuitenkin esiin toisen, rahoitukseen ja avoimuuteen perustuvan erottelun. Siinä "Malli 1" merkitsee perinteistä, julkista, akateemista tutkimusta ja "Malli 2" yksityisesti rahoitettua tutkimusta, jolla pyritään nimenomaan hyötyyn ja jonka tulokset ovat usein salaisia.
Uutta tietoa ei voi monopolisoida
Tieteen instituutioille muutos on joka tapauksessa ollut nopeaa. Nykyään yliopistot saavat perinteisten perustehtäviensä tutkimuksen ja opetuksen rinnalla harjoitella tiedon soveltamista yhteiskuntaan, ja toisaalta uuden tiedon tuottaminen on yhä vähemmän niiden monopoli.
- Yritykset ovat huomanneet perustutkimuksen merkityksen, ja eri puolilla maailmaa tehdään merkittävä määrä tutkimusta yksityisten yritysten laboratorioissa, summasi Suomalaisen tiedeakatemian esimies, professori Jarmo Visakorpi seminaaria avatessaan.
Muutos koskee kuitenkin eniten juuri rakenteita ja yhteistyön tapoja. Itse tutkijoiden ei välttämättä tarvitse muuttua joka alan jonglööreiksi, uskoo ainakin akatemiaprofessori Risto Nieminen Teknillisestä korkeakoulusta.
Niemisen mielestä tutkijoiden on jatkossakin keskityttävä omaan alaansa ja aiheeseensa, oli se sitten soveltavaa tai perustavanluonteista.
Yrittämisen voi jättää toisille, mutta hallinnon ja rakenteiden on muututtava niin, että molemmat työskentelevät yhdessä ja lähekkäin.
STT-IA
12.11.1999
