Tuomioja: Optiot voivat uhata vakavasti perussolidaarisuutta
Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja näkee yritysjohtajien optiot uhkana perussolidaarisuudelle.- Optioiden kaltaisten uudentyyppisten saalistusmallien yleistyminen voi vakavasti uhata pohjoismaisten yhteiskuntien perussolidaarisuutta ja antaa kuoliniskun yhteisörakenteille, Tuomioja totesi Tekniikan Akateemisten globalisaatio-seminaarissa.
Samassa seminaarissa Nokia Networksin Pekka Vartiainen varoitti kehityksestä, jossa tiedosta tulee vain maksukykyisten etuoikeus.
Tuomioja toi esiin, kuinka kansainvälistyminen on tehnyt yritysten kansallisen säätelyn tehottomaksi ja sen kuinka suomalaistakin yrityselämää leimaa shareholder value -ajattelu eli osakkeenomistajan arvonnousuun tähtäävä toiminta.
Tuomiojan mukaan eurooppalainen ja aasialainen yrityskulttuuri on tähän asti vierastanut amerikkalaista osakkeenomistajan etua korostavaa ajattelua ja tähdentänyt myös muiden sidosryhmien kuin osakkeenomistajan merkitystä yritystoiminnassa.
Ministerin mukaan tavallisten ihmisten kanssakäymisten periaatteet pitäisi saada ulotettua myös markkinoille ja muille taloudellisen toiminnan aloille.
Luottamus markkinoiden autuaaksi tekevään mahtiin heikentynyt
Jos ja kun tavallisen ihmisen elämää säädellään normein ja lakipykälin, niin myös maailmanmarkkinoilla toimivien yritysten toimintaa pitäisi Tuomiojan mukaan säädellä jotkut normit. Ongelma on, kuka tällaiset säätää. EU:n tehtävä se ei Tuomiojan mukaan ole.
- Yhä enemmän on kyse siitä kuka määrittelee ja miten Maailmankauppajärjestön WTO:n, teollisuusmaiden järjestön OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kaltaisissa järjestöissä sovittavista kaupan ja talouden pelisäännöistä, Tuomioja kysyi.
Tuomioja tähdentää joulukuussa avattavan, maailmankaupan kehittämiseen tähtäävän WTO-neuvottelukierroksen merkitystä.
Hänen mukaansa WTO:n todelliset haasteet ovat kansainvälistymisen aiheuttamien ongelmien ratkomisessa, ei yksioikoisessa markkinavapauksien kasvattamisessa.
- Kansalaisjärjestöjen vaatimukset kertovat osuvammin kauppajärjestelmän kehittämiseen kohdistuvat tarpeet kuin USA:n, EU:n tai muiden valtioryhmien tavoitteet.
Ministerin mukaan kaikkialla on nähtävissä, että ihmisten luottamus markkinavoimien autuaaksitekevään mahtiin on heikentynyt ja ihmiset kannattavat yhteisöllisyyden vahvistamista eivätkä sen heikentämistä.
Tietoyhteiskunta toteutuu vain jos riittävä joukko mukana
Samassa tilaisuudessa Atrian varatoimitusjohtaja Juha Gröhn puuttui geeniteknologiaan ja kysyi onko oikein, että lahjakkaita tutkijoita kannustetaan kehittämään menetelmiä, joiden sovellutuksia ei voida hyödyntää.
Nokia Networksin Euroopan ja Afrikan toimintojen johtaja Pekka Vartiaisen mukaan teknologia nousee yhä vahvemmin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen moottoriksi ja nostaa eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.
Hänen mukaansa tietoyhteiskunta ei toteudu ellei tarpeeksi suuri määrä ihmisiä voi osallistua siihen.
- Tietoyhteiskunnassa oikeasta, ajantasaisesta tiedosta tulee maksukykyisten etuoikeus. Tällaiset eliittimarkkinat eivät kuitenkaan ole kenenkään edun mukaista, Vartiainen totesi.
STT-IA
15.11.1999
