Kankare: Kokoomuksella vahva rooli tehtäessä seuraavaa presidenttiä

Presidentinvaalikuviot alkavat vähitellen selvitä. SDP äänesti esivaalissaan ulkoministeri Tarja Halosen ehdokkaaksi ja keskusta järjestää esivaalin 11. Syyskuuta puheenjohtaja Esko Ahon ja europarlamentaarikko Paavo Väyrysen välillä. Keskustan presidenttiehdokas asetetaan ylimääräisessä puoluekokouksessa 8. lokakuuta.

Todennäköisesti Aho peittoaa ikuisen oppositiomiehensä ja tulee näin keskustan ehdokkaaksi. Jos toisin kävisi, merkitsisi se Ahon poliittisen uran loppua, ja siihen keskustan kenttäväki tuskin on valmis.

Vihreät ovat nimenneet ehdokkaakseen europarlamentaarikko Heidi Hautalan ja remonttiryhmä puheenjohtajansa Risto Kuisman. Varteenotettavan ehdokkaan, RKP:n Elisabeth Rehnin aivoituksia vielä odotellaan, mutta hänen asettumistaan ehdolle voitaneen pitää varmana.

Vasemmistoliitto vielä uumoilee, asettaako oma ehdokas - ja jos niin, kenet - vai tukeako suoraan Halosta. Ainakin puolueen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on ollut riittävän realisti kieltäytyäkseen ehdokkuudesta.

Näin pelissä mukana olisivat potentiaalisina presidentteinä Aho, Halonen ja Rehn.

Kokoomus ratkaisee ehdokkaansa lokakuussa

Suurista puolueista tilanne on vielä täysin avoin kokoomuksessa. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen on luvannut ilmoittaa kantansa ehdokkuuteen kuluvan kuun loppuun mennessä.

Uosukaista on ilmoittanut aiemmin tukevansa myös Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, mutta ajan kuluessa paine hänen omaan ehdokkuuteensa on kasvamistaan kasvanut.

Puolueen paikallisyhdistyksille on lähetetty kirje jäsenäänestysmenettelystä. Jäsenyhdistyksissä käytävä keskustelu ratkaissee ehdokaspelin niin pitkälle, ettei pelkästään muodon vuoksi tarvitse enää jäsenistöä kokonaisuudessaan esivaaliuurnille kutsua. Kokoomuksen ehdokas nimetään 30. lokakuuta pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa.

Asetelma on varsin mielenkiintoinen. Varteenotettavia ehdokkaita porvarillisella puolella on kolme Halosta vastaan. Tämä luonnollisesti hajottaa porvarikentän äänet ainakin ensimmäisellä kierroksella. Lisäksi vastakkain saattaa olla kolme naista - Uosukainen, Rehn ja Halonen - joka taas hajottaa naisäänestäjäkuntaa sekä porvarikenttää.

Toiselle kierrokselle saattaisivatkin Kokoomuksen kannalta ikävästi "lipsahtaa" Rehn ja Halonen. Tilanne voi olla toinen, jos ehdokkaana onkin Niinistö.

Kokoomuksella on imua

Puoluesihteeri Matti Kankare ei ota kantaa ehdokkaan nimeen, mutta hänen mielestään Kokoomuksella on vahva rooli tehtäessä seuraavaa presidenttiä.
- Kokoomus asettaa ehdokkaansa rauhallisesti, yhtenäisenä ja voitontahtoisena. Meillä ei ole ollut kiirettä valinnan suhteen ja pyrimmekin suhteellisen lyhyeen ja tehokkaaseen kampanjaan.

- Voi vain ihmetellä SDP:n ja keskustan sekoilua oman presidenttiehdokkaansa valitsemisessa.

Kokoomuslaista presidenttiä ei maalla ole ollut sitten vuoden 1956 eikä porvarillistakaan presidenttiä lähes 20 vuoteen. Kankare uskoo, että SDP:n vaalitappioiden putki jatkuu myös presidentinvaaleissa.
- Meillä on todella hyvät mahdollisuudet saada kokoomuslainen presidentti, Kankare vakuuttaa.

- Vaali on pitkälle henkilövaali eikä samassa mitassa puoluevaali kuin eduskuntavaalit tai EU-vaalit. Tämä suosii Kokoomusta, meillä on varmasti hyvä ehdokas. Kokoomuslaisten poliitikkojen, esimerkiksi kokoomusministerien henkilökohtaisia ominaisuuksia eri tutkimuksissa - olivatpa ne sitten enemmän tai vähemmän viihteellisiä - ovat kansalaiset arvioineet sangen positiivisesti.

- He ovat olleet poliitikkojen suosikkilistan kärjessä eri tutkimuksissa jo vuosien ajan, Kankare muistuttaa, vaikka ei juuri mielipidemittausten kaiken kattavaan todistusvoimaan uskokaan.

- Kokoomuksen puoluejohtoa arvostetaan, Sauli Niinistö on arvostetuin puolueen puheenjohtaja ja lisäksi arvioidaan, että Kokoomus on onnistunut hallituksessa. Meidän kannatuksemme on noussut tasaisesti.

- Ei pidä myöskään unohtaa kokoomuspoliitikkojen, erityisesti Uosukaisen ja Niinistön korkeita henkilökohtaisia äänimääriä omissa vaalipiireissään viime eduskuntavaaleissa. Nekin kertovat jotakin, Kankare sanoo.

Kankareen mielestä ei ole olemassa vaaraa, että kolme porvarillista ehdokasta hajottaa äänestäjäkentän siten, että Halonen saattaakin tulla valituksi tai Kokoomuksen ehdokas - olkoon kuka hyvänsä - putoaa ensimmäisellä kierroksella.

- Kun katsotaan vaikkapa eduskunnan voimasuhteita ja puolueiden kannatusta, havaitaan, että porvarilliset äänestäjät ovat suurena enemmistönä. Viittaan siihen, että tämä on henkilövaali. Kaksi parasta menee jatkoon, ja toinen on kokoomuslainen.

Jos kokoomuksen ehdokas ei pääse toiselle kierrokselle, kenelle se äänensä suuntaa? Pyritäänkö porvarilliseen presidenttiin kuten viime vaaleissa, kun vastakkain olivat Rehn ja Martti Ahtisaari?

Tuolloinhan Kokoomus enemmän tai vähemmän liputti Rehnin puolesta, joka kuitenkin viimeisellä vaaliviikolla taktisesti sangen epäviisaasti suututti monet kokoomuslaiset puolueeseen kohdistumallaan arvostellulla, joka saattoi tulla varsin kalliiksi.

Kankare ei ryhdy testamenttaamaan puolueen ääniä.
- Äänestäjiä on syytä arvostaa niin, että tässä vaiheessa ei arvuutella jatkoa. Teemme työtä oman ehdokkaan eteen täysillä ja luotamme siihen, että hän menee läpi.

- Kokoomuksen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies, kokoomuslaiset ministerit ja puoluejohto kokonaisuudessaan tekee työtä yhteisen ehdokkaamme puolesta, vaikka he kaikki eivät voi itse olla presidenttiehdokkaina. Heidän arvostuksensa nostaa myös oman presidenttiehdokkaamme kannatusta.

Kysymykseen, mikä Kokoomukselle eteen, jos Niinistö valitaan presidentiksi, Kankare suhtautuu varovaisesti.

- Katsotaan ensin, kuka on ehdokkaamme. Tottakai kaikki kokoomuslaiset ehdokkaat tasavallan presidentiksi tulon jälkeen jättävät luottamustehtävänsä valtiollisella, kunnallisella ja puoluetasolla. Tällöin presidentin jättämä aukko luottamustehtävissä täytetään välittömästi asianomaisissa päätöksentekoelimissä.

ILKKA AHTOKIVI
13.8.1999