Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Mikkola: Vastikkeeton rahanjako ei ratkaise ongelmia

Eduskunnan varapuhemies, SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola vaatii puoluettaan olemaan tarkkana siitä, ettei palveluja ja tulonsiirtoja jaeta liian löysäkätisesti.

- Vastikkeettomalla rahanjaolla ei ratkaista ongelmia, Mikkola korosti sunnuntaina SDP:n vanhojen tovereiden juhlassa Turussa.

Mikkolan mukaan ollaan väärällä tiellä, jos vastauksia kaikkiin ongelmiin pyritään etsimään tukipolitiikan kautta. Samoin olisi puolueelle vaarallista jähmettyä vain puolustamaan jo saavutettuja etuja.

- Jos niin käy, SDP ei ole enää yhteiskuntaa uudistava voima, jolla on tulevaisuus edessään. Sosialidemokratiaa uhkaa silloin maalaisliitto-keskustapuolueen kohtalo jo menneen yhteiskunnan rakenteisiin takertuvana puolueena, monopoleihin ja tukiin luottaen, Mikkola neuvoi.

Häkämies: Huumetorjuntaan tarvitaan talkoohenkeä

Sisäasiainministeri Kari Häkämiehen (kok.) mielestä huumetorjunnassa pitää päästä nopeasti konkreettisiin tekoihin, jotta huumeiden virta Suomeen ja käytön lisääntyminen saadaan katkaistua. Ongelman ratkaiseminen vaatii ministerin mukaan viranomaisten ja yksityisten tahojen ennakkoluulotonta yhteistyötä, "todellista talkoohenkeä".

Häkämiehen mukaan valtioneuvoston viime vuoden lopulla hyväksymä huumausainepoliittinen periaatepäätös ei näytä tuovan uusia ja nopeita toimia huumerikostorjuntaan. Periaatepäätöksessä lähdetään siitä, että huumausainepolitiikkaa kehitetään olemassa olevia voimavaroja uudelleen suuntaamalla.

- Jos todellisia näkyviä tuloksia halutaan, on voimavaroja lisättävä katuvalvontaan, huumerikostutkintaan ja hoitoonohjaukseen, sanoi hän sunnuntaina Iisalmessa. Häkämies moittii annettuja toimenpide-ehdotuksia kovin abstrakteiksi. Hyvää periaatepäätöksessä on se, että siinä lähdetään selkeästi huumeiden kokonaiskiellosta.

Eri ministeriöiden ja keskusvirastojen edustajista koottu huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä laatii parhaillaan muistiota, jossa jokaiselle toimenpide-ehdotukselle nimetään vastuuhenkilö tai -taho.

Poliisi valmistelee vielä tämän vuoden aikana oman huumausainestrategian. Siinä painotetaan katuvalvonnan lisäämistä sekä huumeiden maahantuonnin ja levittämisen torjuntaa. Myös hoitopuolen on Häkämiehen mukaan nopeasti luotava strategia hoitoonohjauksen tehostamiseksi.

- Tässä tilanteessa hoitopalveluista säästäminen on lyhytnäköistä kunnallispolitiikkaa, sanoi ministeri Pohjois-Savon maakuntapäivillä.

Halonen: Rauhanturvaa voitaisiin hoitaa myös poliisiyhteistyöllä

Suuri osa varsinaisen rauhanturvatoiminnan tehtävistä voitaisiin hoitaa myös kansainvälisen poliisiyhteistyön avulla, totesi ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) sunnuntaina Turussa.

Sosialidemokraattisten puolueveteraanien pääjuhlassa puhunut Halonen korosti kriisinhallinnan siviiliyhteistyön tiivistämistä samalla, kun Suomi vie EU-puheenjohtajuuskaudella eteenpäin sotilaallisen kriisinhallinnan kehitystä.

Kosovon ja Balkanin alueen tapahtumien Halonen sanoi antaneen opetuksen siitä, kuinka herkkä kokonaisuus on yhteiskunnan vakaus ja kansalaisten turvallisuus.

- Kansainvälisellä yhteisöllä tunnustetaan yleisesti olevan tärkeä rooli tilanteen kärjistyessä jossakin maassa aseellisen väkivallan asteelle. Rauhanturvatoiminnan kehittäminen nykyistä tiiviimmän ja tehokkaamman yhteistyön pohjalle on siten luonnollista. Mutta sotilaalliset keinot ovat vasta viimeinen vaihtoehto, joka sisältää usein myös epätoivottuja sivuvaikutuksia, Halonen sanoi.

Yksittäisten maiden ongelmien ratkaisemisen lisäksi Tarja Halosesta olisi tarpeellista pitää tavoitteena kokonaisten alueiden vakauden kehittämistä.
- Balkanin vakaussopimuksella olisi onnistuessaan tässä historiallinen tehtävä, Halonen arvioi.

Siimes: Korkovähennys pois muilta kuin lapsiperheiltä

Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) säilyttäisi asuntoluottojen korkovähennysoikeuden paitsi ensiasunnon ostajilla myös lapsiperheillä.

Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa Siimes pitää kiinni aiemmasta ehdotuksestaan, jonka mukaan korkovähennys pitäisi pääsääntöisesti poistaa. Voimakkaasta kritiikistä johtuen hän on kuitenkin täsmentänyt kantaansa.

Siimes sanoo haastattelussa olevansa huolissaan asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta pääkaupunkiseudulla.

Perussuomalaisten Soini korottaisi korkovähennyksiä

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan asuntolainojen korkovähennyksiä tulisi pikemminkin korottaa kuin leikata.

- Järkilinjaa olisi asuntolainojen korkovähennysten korottaminen niiden perheiden kohdalta, jotka itse asuvat omistamassaan asunnossa, Soini sanoi lauantaina Helsingissä.

Leikkaamisen puolesta ovat ottaneet kantaa Suvi-Anne Siimes (vas.) ja Paavo Lipponen (sd.). Soinin mielestä heidän ajamansa linja on "täysin väärä", ja vasemmisto asuntopolitiikassa "täysin ulalla".

- Asuntopolitiikassa, joka on myös perhepolitiikkaa, on selkeästi kannustettava omistuspohjaista asumista, sillä se helpottaa myös vuokra-asuntojen saatavuutta, Soini totesi.

Soini haluaa lisäksi palauttaa lapsivähennykset verotukseen, koska se hänen mukaansa lisäisi lapsiperheiden ostovoimaa kotimarkkinoilla.

Rusi arvostelee sanomalehdistön keskittymistä

Presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajan Alpo Rusin mielestä sanomalehdistön keskittyminen alkaa olla Suomessa ongelma.

- Toivon, ettei Suomessa ajauduta samaan tilanteeseen kuin Venäjällä, jossa Boris Berezovski omistaa sekä politiikan että median, Rusi sanoo Sunnuntaisuomalaisessa.

Rusi pohtii mahdollisuutta rajoittaa medioiden keskittymistä Euroopan unionin puitteissa.

- Yhdysvalloissa rajoitetaan lainsäädännöllä median omistusta, ettei syntyisi monopoleja. EU on estänyt onnistuneesti monopolisoitumista yritystoiminnan eri lohkoilla. Onko mediaomistus tässä mielessä EU:n kannalta asia, jota tulisi miettiä, Rusi kysyy.

Rusin mukaan lehdistö ilmoittaa usein olevansa moniarvoinen, mutta todellisuudessa se ajaa "huolellisesti lobattuja, erittäin kovia sisään rakennettuja poliittisia tavoitteita".

Aula kritisoi keskustan esivaalia presidenttiehdokkaasta

Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula pitää huonona, että puolue joutuu järjestämään esivaalin presidenttiehdokkaastaan.

- Kyllä esivaali on enemmän riesa tässä tilanteessa. En siinä näe paljon positiivista. Olisin ollut mieluummin ilman, sanoo Aula lauantain Etelä-Suomen Sanomille ja Satakunnan Kansalle antamassaan haastattelussa.

Esivaalissa ottavat mittaa toisistaan keskustan nykyinen puheenjohtaja Esko Aho ja entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen.

Aulan mukaan Väyrysen puolueelle tuomat jännitteet ovat vaikuttaneet koko puolueen kannatukseen. Hänen mukaansa puolueen sisällä menee paljon energiaa Ahon ja Väyrysen suhteeseen ja Väyrysen aiheuttamaan jännitteeseen.

Lehtien mukaan Väyrysen ja keskustan nykyjohdon suurin erimielisyys koskee Suomen jäsenyyttä EU:ssa. Väyrysen ja Ahon vallanvaihto keskustan johdossa tapahtui vuonna 1990.

Koonnut: IA
15.8.1999