Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Viimeksi viikonloppuna sisäministeri Kari Häkämies (kok.) esitti kuntien määrän huomattavaa vähentämistä, jotta kuntalaisille voitaisiin taata tasokkaat palvelut edullisin kustannuksin.

Turun Sanomiin kirjoittamassaan kolumnissa Aho neuvoo ottamaan mallia elinkeinoelämästä, jossa avainsanana on ollut verkostoituminen.
- Se tarkoittaa pienten yritysten ryhmittymistä tiiviiseen yhteistyöhön tai suurten jakautumista pieniksi, itsenäisiksi ja tulosvastuullisiksi yksiköiksi.

Pienuuden ja suuruuden etujen yhdistämien voi Ahon mukaan onnistua myös julkisten palvelujen tuottamisessa. Erikoissairaanhoidon tai ammatillisen koulutuksen järjestämiseen suurimmatkin kunnat ovat yksinään liian pieniä.

Aho suosittelee Häkämiehelle ja muille kuntakoon suurentajille kuntien kurittamisen sijasta vilkaisua omaan pihapiiriin.
- Miten onnistuu valtion keskushallinnon uudistaminen? Onko se pystynyt samanlaisiin toimintojen uudistuksiin ja säästöihin joita kunnissa on viime vuosina toteutettu, Aho kyselee.

EU:lta aluekehitysvaroja PK-yritysten tukemiseen

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on hyväksynyt runsaan 15 miljoonan markan määrärahan pienen ja keskisuuren teollisuuden tukemiseen harvaan asutuilla alueilla. Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuus hankkeisiin, joihin myönnetään myös kansallista ja yksityistä rahoitusta.

Rahat käytetään yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen ja Euroopan yhteismarkkinoiden hyödyntämiseen. Summasta runsaat 14 miljoonaa markkaa ohjataan kauppa- ja teollisuusministeriön kautta ja runsas miljoona opetusministeriön kautta.

Määrärahat ovat peräisin EU:n SME- eli pienten ja keskisuurten yritysten yhteisöaloiteohjelmasta, joka pyrkii hyödyttämään mahdollisimman monia yrityksiä etenkin haja-asutusalueilla. Yhteisöaloiteohjelmat täydentävät EU:n tavoiteohjelmia erityisesti EU:n tukialueiden hankkeiden rahoituksessa.

Suomessa suurin tukialue on harvaanasuttujen alueiden tukea saava EU:n tavoite 6 -alue, johon Suomesta kuuluvat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo sekä osia Pohjois- ja Keski-Pohjanmaasta sekä Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Alueella asuu noin 840 000 asukasta.

Tavoite 6-ohjelma pyrkii vahvistamaan alueen taloutta ja siten aikaansaamaan uusia työpaikkoja. EU:n rakennerahastoista on varattu 9 prosenttia käytettäväksi EU:n yhteisöaloitteisiin, joilla tuetaan Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisua.

SYL: Asumislisän korotusta lisättävä eduskunnassa

Liitto on tyytymätön budjettiriihessä tehtyyn päätökseen, joka merkitsee opiskelijoiden asumistuen leikkaamista 130 miljoonalla markalla. Ratkaisussa korotetaan opiskelijoiden asumislisää, mutta korotus jää esitetyssä muodossaan merkityksettömän pieneksi, liitto valittaa.

Asumistukia yhdistetään budjettiriihessä syntyneen ratkaisun mukaan siten, että 40 000 lapsettomassa parisuhteessa asuvaa opiskelijaa sekä alivuokralaiset ja yhteisöasunnoissa asuvat siirretään asumistuen piiristä heikommin tuettuun asumislisän piiriin.

Samalla asumislisän tukitaso nostetaan 67 prosentista 70 prosenttiin, mikä nostaa asumislisää vain vajaat 40 markkaa kuukaudessa. Asumistuen piirissä olleilta jää kesäajan asumistuki pois ja tukitaso laskee 80 prosentista 70:een, mikä pienentää tukea noin 7 000 markalla vuodessa.

Liitto kannattaa yhä asumistuen korottamista keväällä mietintönsä jättäneen ministerityöryhmän ratkaisun pohjalta, jossa asumislisän tukitaso nostettaisiin 80 prosenttiin, jolloin asumislisä kasvaisi 166 markalla kuussa. Tämä tapahtuisi niillä rahoilla, jotka säästetään asumistuen piirissä olleiden tukitasoa pienennettäessä.

Valtiovarainministeriön budjettiriihessä esittämien laskelmien mukaan esitys olisi kuitenkin kasvattanut asumistuen kustannuksia 24 miljoonalla.

SKP: Budjetti ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

Suomen kommunistinen puolue kehottaa eduskuntaa jättämään hyväksymättä hallituksen esityksen ensi vuoden talousarvioksi. SKP:n mielestä budjettiesitys on jyrkässä ristiriidassa kansalaisten enemmistön tarpeiden ja talouskehityksen suomien mahdollisuuksien kanssa.

SKP perustelee arvosteluaan mm. sillä, että rikkaat, optiokeinottelijat ja suuryhtiöt saavat rauhassa rahastaa muilta.

- Julkisen sektorin supistaminen ja EMU-ohjelman lähtökohdista valmisteltu budjettiesitys unohtaa työttömät ja muistaa opiskelijoita, lapsiperheitä, sairaita ja eläkeläisiä vain heikennyksillä ja maksujen korotuksilla, puolueen poliittinen toimikunta toteaa kannanotossaan.

Arvostelun kohteeksi joutuvat etenkin hallituksen toimet työttömyyden vähentämiseksi. Se ei SKP:n mielestä esitä mitään yleisen työajan lyhentämisen kaltaisia uudistuksia, vaan tarjoaa ainoaksi lääkkeeksi maltillisia palkkaratkaisuja, jotka kasvattavat vain pääomapiirien voittoja ja tuloeroja.

Vuonna 1987 uudelleen rekisteröity Suomen kommunistinen puolue SKP oli maaliskuussa ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ja keräsi noin 20 500 ääntä.

Kuntien palkkamenot kasvoivat kolme prosenttia

Kuntien palkkamenot kohosivat sopimuskorotusten seurauksena viime vuonna 3,1 prosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan säännöllisen työajan ansiot nousivat lokakuusta 1997 lokakuuhun 1998 keskimäärin 3,7 prosenttia. Viime lokakuussa ne olivat keskimäärin 10 743 ja kokonaisansiot 11 144 markkaa kuukaudessa.

Kunta-alalla on vuoden 1998 alusta lähtien ollut voimassa kaksivuotinen tulosopimus. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi kunta-alalla viime vuonna 3 000 henkilöllä. Kokonaisuudessaan henkilöstömäärä väheni kunta-alalla edellisvuodesta noin kahdella tuhannella henkilöllä eli puolella prosentilla.

Työllistettyjen määrä väheni edelleen edellisvuosista. Vuonna 1998 kunta-alan kuukausipalkkaisista vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 74 prosenttia, määräaikaisessa palvelussuhteessa 22 prosenttia ja työllistettynä neljä prosenttia.

Kaikkiaan kunta-alan palkkasumma oli vuonna 1998 50 miljardia markkaa, ja kaikki työvoimakustannukset yhteensä noin 70 miljoonaa markkaa.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoista lähes 63 prosenttia on palkkamenoja. Vaikka kuntatalous vuosikatteella mitattuna parani jonkin verran vuoden 1998 tilinpäätöstietojen mukaan, erot kuntien taloudessa kasvoivat.

Lipponen: Asuntojen hinnat karkaavat käsistä

Asuntojen hinnat ovat karkaamassa tavallisten asunnontarvitsijoiden käsistä eivätkä asuntolainojen korkovähennykset tässä tilanteessa paljon auta, totesi pääministeri Paavo Lipponen Lappeenrannan asuntomessuilla maanantaina.

Lipposen mukaan asuntomarkkinoiden vakauttamiseen tarvitaan monenlaisia toimia mm. tonttipolitiikassa. Asuntolainojen korkovähennysten rajoittamiseen palataan hallituksessa mahdollisesti uudelleen. Lipponen piti rajoittamisen edellytyksenä sitä, että säästyvä verotulo ohjataan veroalennuksiin.

Lappeenrannan asuntomessuilla perheineen maanantaina vieraillut Lipponen kiinnitti huomiota siihen, että rintamamiestalojen hyvät perusajatukset näkyvät monien messutalojen toteutuksessa. Häntä kiinnosti edullinen sarjatuotanto ja monipuolinen puurakentaminen.

Omaksi suosikikseen pääministeri mainitsi funkkistyyppisen talon, joka ei välttämättä kelpaa muulle perheelle.
- Minulle ei ole delegoitu päätösvaltaa tässä asiassa, Lipponen nauroi. Suunnitelmissa on joka tapauksessa talon rakentaminen Itä-Helsinkiin.

Pekkarinen: Suurkunta-ajattelu ei ratkaise ongelmia

Yli sadan kunnan talous on ajautumassa miinukselle hallituksen budjettiesityksen, valtionosuusuudistuksen ja edellisen hallituksen kuntaleikkausten seurauksena, arvioi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen toritapahtumassa Joutsassa maanantaina.

- Ministerit Häkämies ja Koskinen näyttävät jatkavan Lipposen I-hallituksen linjaa. Ensin ministerit leikkaavat kuntien tuloja ja kuntalaisten palveluiden rahoituspohjaa. Sitten samat ministerit kiiruhtavat tuomitsemaan palveluiden heikentämisen, sanaili Pekkarinen.

Pekkarinen torjui myös Kari Häkämiehen kaavailut kuntien määrän radikaalista vähentämisestä.
- Tampereen yliopiston tutkimukset eivät tue hänen ajatuksiaan suurkuntien erinomaisuudesta. Eurooppalaisessa vertailussa kuntien lukumäärä asukaslukuun ja maan pinta-alaan suhteutettuna on koko maanosamme pienimpiä, Pekkarinen sanoi.

Pekkarisen mukaan suurkunta-ajattelu ei ole mikään patenttiratkaisu kuntien talous- tai palveluongelmiin.
- Vaikuttaakin siltä, että se on kömpelö tapa siirtää vastuu hallituksen kuntaleikkauksista hallituksen harteilta.

Kauppi: Myös liittoutumattomuuspolitiikka maksaa

Euroopan parlamentin jäsen Piia-Noora Kauppi (kok.) arvioi, että myös liittoutumattomuuspolitiikka maksaa, jos Suomi jää NATO:n ulkopuolelle.

Kauppi puhui kansainvälisessä nuorisokokouksessa Kuopiossa maanantaina. Hänen mukaansa kansanedustajien keskustelussa mahdollisesta NATO-jäsenyydestä sävy on ollut selkeä: joko pelotellaan jäsenyydellä tai ulkopuolelle jäämisellä.

Kaupin mielestä suomalaisten turvallisuudesta voidaan pitää hyvää huolta, valitsee Suomi kumman vaihtoehdon tahansa.
- Itsenäisen puolustuksen säilyttäminen riittävän uskottavana edellyttää nykyoloissa entistä suurempaa satsausta puolustusvoimien toimintaedellytysten parantamiseen.

- Tämä tarkoittaa välttämättömien kalustohankintojen ohella panostusta myös perusrakenteeseen ja -toimintaan, niin rakennusten peruskorjaukseen kuin kertausharjoitusten määräänkin, hän totesi.

Koonnut: IA
13.8.1999