Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Rakennuskustannukset nousseet

Rakennuskustannukset ovat nousseet vuodessa reilun prosenttiyksikön verran.

Tilastokeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan rakennuskustannukset kohosivat viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun 1,2 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset kohosivat 4,1 prosenttia, mutta rakennustarvikkeiden ja muiden panosten hinnat pysyivät ennallaan.

Rakennuskustannusindeksistä selviää, että vuoden 1995 jälkeen eniten ovat nousseet erillisen pientalon rakentamisen kustannukset.

Yleistukkukaupan kasvu jatkui viime vuonna

Yleistukkukaupan liikevaihto jatkoi verraten voimakasta kasvuaan myös viime vuonna. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia ja kasvu oli kaksinkertainen vuoteen 1997 verrattuna. Yleistukkukaupan nettotulos jäi kuitenkin vain hieman edellisvuotta paremmaksi.

Myös yleistukkukauppaa harjoittavien yritysten omavaraisuus parani edelleen. Oma pääoma lisääntyi ja samalla vieraan pääoman osuus taseesta laski.

Sähkönjakelun verkkotoiminta sähkönmyyntiä kannattavampaa

Sähkönjakelun verkkoliiketoiminnan kannattavuus sähkönmyyntiin verrattuna on Sähkömarkkinakeskuksen mukaan edelleen parantunut. Sähkökilpailun laajeneminen ei ole ennakkoarvoista huolimatta vielä vaikuttanut sähkönmyynnin kannattavuuden ja tuottojen laskuun.

Vuoden 1998 tilinpäätöstietojen mukaan verkkotoiminnan korjattu nettotulos oli 15 prosenttia liikevaihdosta, kun se edelliseltä vuodelta oli 13 prosenttia. Sähkömyynnissä nettotulosta kertyi noin kolme prosenttia liikevaihdosta eli saman verran kuin edellisenä vuonna.

Sähköyhtiöiden sähkönmyynnin ja verkkotoiminnan liikevaihdot kasvoivat viime vuonna noin viisi prosenttia. Sähkön myyntimäärässä kasvu oli noin neljä prosenttia, joten hinnat nousivat noin prosenttiyksikön verran.

Toimialan liikevaihto viime vuonna oli 13,4 miljardia markkaa. Tästä 58 prosenttia kertyi sähkönmyynnistä ja 42 prosenttia verkkopalveluista.

Sähkömarkkinakeskuksen selvityksen mukaan suuret sähköyhtiöt näyttävät yltäneen pieniä parempaan kannattavuuteen.

Radiolinja lähes tuplasi liikevoittonsa

Helsingin Puhelimen tytäryhtiön Radiolinjan ensimmäinen vuosipuolisko sujui voimakkaan kasvun merkeissä. Matkapuhelinoperaattorin liikevoitto lähes tuplaantui edellisen vuoden 87 miljoonasta 155 miljoonaan markkaan. Radiolinjan markkinaosuus kaikissa matkapuhelinliittymissä oli kesäkuun lopussa 35 ja GSM-liittymissä 38 prosenttia.

Radiolinjan liiketoiminnan kasvu oli voimakkaampaa kuin markkinan kasvu keskimäärin. Matkapuhelinliikenteen kokonaismarkkina kasvoi liikevaihdolla mitaten tammi-kesäkuussa 33,3 prosenttia. Radiolinjan liikevaihto kasvoi 50 prosenttia 1,4 miljardiin markkaan.

Radiolinjan liittymien lukumäärä oli kesäkuun lopussa lähes 1,1 miljoonaa, ja liittymien nettolisäys vuoden aikana oli 57 prosenttia. Teleoperaattori välitti puheluja kuuden kuukauden aikana 654 miljoonaa minuuttia. Liittymien keskimääräinen käyttö kuukaudessa oli 106 minuuttia, ja liikevaihto asiakasta kohden oli 217 markkaa.

Helsingin Puhelin omistaa 66,7 prosenttia Radiolinjan osakkeista.

Laittoman talouden arvo miljardi markkaa

Laittomien tavaroiden ja palvelusten tuotannon arvoksi Suomessa arvioidaan noin miljardi markkaa. Suomessa laiton talous näkyy huumausainekauppana, prostituutiona sekä salakuljetun alkoholin, savukkeiden, lääkkeiden ja hormonien kauppana.

Laitonta tuotantoa ei sisällytetä kokonaistuotannon laskelmiin, vaikka sillä saattaakin olla kansantaloudellisia vaikutuksia tuotoksen, kulutuksen ja tulonmuodostuksen kautta. Pekka Lith teki tilastokeskukselle selvityksen laittomasta taloudesta. Siitä kerrotaan tilastokeskuksen tuoreessa Tietoaika -lehdessä.

Lithin selvityksen mukaan huumausaineiden bruttomyynnin laskennallinen arvo katukaupassa on 200-410 miljoonaa markkaa. Seksipalvelujen myynnin arvoksi selvityksessä on saatu 290-480 miljoonaa markkaa ja salakuljetettujen tuotteiden (alkoholi, tupakka, lääkkeet, hormonit) kaupan arvoksi 310 miljoonaa markkaa.

Laittomien tuotteiden kulutus on osa yksityisiä kulutusmenoja, sillä valtaosan laittomista tuotteista kuluttavat kotitaloudet. Siksi Lith arvioi, että tilastoissa kotitalouksien kulutusmenot saattavat aliarvioitua ja säästämisaste yliarvioitua, jos laittomiin tuotteisiin käytetyt kulutusmenot jäävät kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle.

HPY:n liikevaihto kasvussa

Helsingin Puhelin-konsernin liikevaihto on kovassa kasvussa. Tammi-kesäkuun liikevaihto oli 2,921 miljardia. Vastaavaan aikaan viime vuonna liikevaihto oli 1,881miljardia markkaa. Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli kuitenkin 7 miljoonaa markaa pienempi kuin edellisellä katsauskaudella eli 142 miljoonaa markkaa.

Tulosta rasittaa konserniliikearvon poisto, joka oli katsauskaudella 57 miljoonaa markkaa. HPY on kasvattanut omistustaan Radiolinjassa alkuvuonna. Konsernilla on nyt 66, 7 prosenttia Radiolinjan A-osakkeista.

Konsernin liikevoitto oli 320 miljoonaa markkaa. Viime vuoden vastaavana aikana liikevoitto oli 215 miljoonaa markkaa.

Kesäkuussa viennin arvo 4 prosenttia edellisvuotta pienempi

Tullihallituksen mukaan viennin arvo kesäkuussa oli 19 miljardia markkaa, neljä prosenttia viime vuoden kesäkuuta vähemmän. Samaan aikaan tuonti väheni viisi prosenttia 13,2 miljardiin markkaan. Toukokuussa vienti supistui markoissa kolme prosenttia ja tuonti kuusi prosenttia.

Vuoden alkukuukausina viennin arvo supistui tuntuvasti tuonnin arvoa enemmän ja kauppataseen ylijäämä edellisvuoteen alentui. Loppukeväästä tilanne kääntyi, ja tuonti alkoi supistua vientiä enemmän. Toukokuussa kauppataseen ylijäämä eli viennin ja tuonnin erotus oli jo suurempi kuin viime vuoden toukokuussa.

Kesäkuussa kauppataseen ylijäämä oli edellisvuoden tasolla eli 5,8 miljardissa markassa. Koko alkuvuoden aikana eli tammi-kesäkuussa viennin arvo Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan oli kahdeksan prosenttia pienempi ja tuonnin arvo kuusi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Viennin arvo markoissa tammi-kesäkuussa oli 107,9 miljardia ja tuonnin 82,5 miljardia. Kauppataseen ylijäämä 25,4 miljardia oli viisi miljardia pienempi kuin vuosi sitten.

Moody'sin luottoluokitusarvio ennallaan

Amerikkalainen luottoluokituslaitos Moody's pitää Suomen valtion euro- ja markkamääräisen sekä valuuttamääräisen velan luottoluokitukset ennallaan. Luokitusarvio on Aaa, joka on laitoksen korkein myöntämä arvosana. Valtion muut luottoluokitukset ovat Fitch IBCA:lta AAA sekä Standard & Poor'silta AA luokitus.

Moody's perustelee luokitusarviota mm. Suomen finanssi- ja rahapoliittisella vakaudella, maan investointiystävällisyydellä ja eteenpäin katsovalla talouspolitiikalla, jossa tulevien eläke- ja terveyspalvelumenojen kasvuun varautuminen on jo osa tämän päivän politiikkaa. Talouden riskitekijöinä Moody's mainitsee syksyn palkkaneuvottelut.

Moody's arvioi Suomen keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät vakaiksi. Laitos uskoo talouden joustavuuden lisääntyvän edelleen sekä talouskasvun jatkuvan vahvana.

Internet-markkinapaikalta nyt myös sähköä

Sähkön verkkokaupassa on otettu uusi askel. Heinola Energia myy "sähköpaketteja" kuluttajille yleisellä Internet-markkinapaikalla, kun tähän asti energiaa on tarjottu eri yhtiöitten omien kotisivujen kautta. Palvelu on luojiensa mukaan uutuus koko Pohjoismaissa.

Markkinointisuunnittelija Kari Rännäli arvioi, että verkkokauppa siirtyy "jollakin aikavälillä" Vattenfallin nimiin. Uutta kauppatapaa oli valmisteltu pitkälle, ennen kuin Heinola Energia siirtyi ruotsalaiskonsernille. Asiakas maksaa sähkön pankkien verkkomaksupalvelulla tai perinteisellä kuukausiveloituksella.

Rännäli odottaa verkkokaupan tuovan aluksi noin puoli miljoonaa markkaa vuodessa, kun Heinola Energian koko liikevaihto on 120 miljoonaa markkaa.
- Tärkeämpää on esiintyä MTV3:n Internet-sivuilla, joilla käy 1,5 miljoonaa asiakasta kuukaudessa.

Viestintäpäällikkö Hannu Karlsson Sähköenergialiitosta (SENER) toteaa sähkön tyypilliseksi Internet-tuotteeksi. Hän arvioi, että tulevaisuudessa energiayhtiöillä on yhteinen verkkokauppa, mikä tekee hintojen vertailun vaivattomaksi.

Viennin arvo kutistui tammi-toukokuussa kymmeneksen

Vienti Suomesta supistui tammi-toukokuussa yli yhdeksän miljardia markkaa viime vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna. Vienti on vähentynyt kaikilla päätoimialoilla sähköteknisiä tuotteita sekä tietoliikennevälineitä lukuunottamatta.

Tullihallituksen mukaan koneiden ja laitteiden viennin arvo supistui tammi-toukokuussa kymmeneksen ja kulkuneuvojen peräti kolmanneksen. Papereiden ja kartongin viennin arvo aleni 11 prosenttia.

Päätoimialoista vain sähkötekniikan vienti kasvaa. Tammi-toukokuussa sen arvo nousi seitsemän prosenttia ja tietoliikennelaitteiden viennin arvo jopa 20 prosenttia.

Tammi-toukokuussa Suomen vienti oli 88,7 miljardia markkaa, josta 52,4 miljardia meni EU-maihin ja runsaat 11 miljardia muualle Eurooppaan. Vienti EU-maihin supistui viisi prosenttia ja EU:n ulkopuolisiin Euroopan maihin 27 prosenttia.

Myös tuonnin arvo on pienentynyt. Tammi-toukokuussa Suomeen tuotiin tavaraa 69 miljardin markan arvosta. Se on runsaat neljä miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteiden tuonti väheni 14 prosenttia ja raaka-aineiden kymmenen prosenttia.

Kestokulutustavaroiden tuonti Suomen sen sijaan kasvoi kuusi prosenttia. Niiden osuus kokonaistuonnista on noin kymmenen prosenttia. Vienti ylittää tuntuvasti tuonnin ja kauppataseen ylijäämä tammi-toukokuussa oli 19,6 miljardia markkaa. Vuotta aiemmin ylijäämä oli 24,7 miljardia markkaa.

Suomen ABB:n alkuvuosi tappiollinen

Suomalaisten ABB-yhtiöiden tulos jatkoi koko alkuvuoden ensimmäisellä neljänneksellä alkanutta heikkenemistä. Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja jäi 14 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi samaan aikaan, kun koko ABB-konserni kasvatti tulostaan 32 prosenttia.

Suomen ABB-yhtiöiden tulos pieneni 439 miljoonaan markkaan, vaikka yhtiön katsauskaudella saamien tilausten arvo kasvoi 10 prosenttia 4,8 miljardiin markkaan. Viennin osuus tilauksista palasi ensimmäisen neljänneksen notkahduksen jälkeen viimevuotiseen noin puoleen.

Yhtiöiden liikevaihto supistui neljä prosenttia 3,9 miljardiin markkaan, mutta konsernijohtaja Matti Ilmarin mukaan konsernin kannattavuus on silti hyvä. Tuloksen heikkenemistä yhtiö selittää teollisuuden investointien vähäisyydellä, jota ei kyetty kokonaan korvaamaan kustannusten sopeuttamisella ja tiettyjen kasvualueiden hyvällä tuloksella.

Säästöpankkien liikevoitto laski

Säästöpankkien liikevoitto aleni alkuvuonna. Voittoa kertyi 191 miljoonaa, kymmenen miljoonaa viime vuoden alkua vähemmän.

Säästöpankkiliiton mukaan pankkien rahoituskate hieman kasvoi, mutta muita tuottoja oli aiempaa vähemmän. Säätöpankkien henkilöstökulut nousivat ja tuottojen suhde kuluihin hivenen heikkeni.

Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Markku Ruutun mukaan pankit ovat ottaneet budjeteissaan huomioon tuottojen heikkenemisen eikä alkuvuoden tulokseen Ruutun mukaan sisälly yllätyksiä.

- Tuottomarginaalit kapenevat entisestään, sillä luottojen keskikorko alentuu yhä, mutta talletusten keskikorko tulee verovapauden päättymisen myötä nousemaan. Siksi toiminnan tehostamista on jatkettava, Ruuttu sanoo.

Säästöpankkiliiton mukaan säästöpankkien markkinaosuus markkatalletuksista on kahdeksan prosenttia. Säästöpankeilla on 252 konttoria yhteensä 156 kunnassa. Alkuvuonna pankit avasivat viisi uutta konttoria ja sulkivat yhden.

Koonnut: IA
13.8.1999