Ovatko yritykset valinneet toimialansa taitamattomasti?

Tutkijat kyseenalaistavat metalliyhtiöiden valinnat, kun alamäki jatkuu

Professori Eero Artto ja yliassistentti Risto Juurmaa selvittivät Suomen metalliyhtiöiden kilpailukykyä 1990-1998 ruotsalais- ja saksalaisyhtiöihin verrattuna.

Perusmetalleja valmistavilla yrityksillä kuten Rautaruukilla ja Outokummulla menee selvityksen mukaan suhteellisen hyvin ruotsalaisiin nähden, mutta isojen metallituotteita ja koneita valmistavien yritysten kilpailukyky laskee jo neljättä vuotta.

- Pitäisi mennä yritystasolle ja pohtia valintoja, joita niissä on tehty, Juurmaa toteaa. Ongelmalistalle hän listaa mm. Metran, Koneen sekä Valmet-Rauman.

Tutkijat ovat poissulkeneet joukon tekijöitä, joista kilpailukyvyn menetys ei voi johtua. Rahoitusasioissa isoilla metallituote- ja koneteollisuuden yhtiöillä on mennyt hyvin; velkataakka on kevennetty. Vika ei Juurmaan voi olla myöskään ylisuurissa palkoissa, koska Suomen palkkaratkaisut ovat olleet maltillisia.

Lisäksi EMU-kuri on pitänyt Suomen inflaation aiempaa paremmin kurissa, joten kustannuksetkaan eivät ole päässeet riistäytymään käsistä.
- Kilpailevat maat Saksa ja Ruotsi ovat ainakin tällä hetkellä keskittyneet paremmin kasvaviin toimialoihin ja siten menestyneet paremmin, hän sanoo.

Fiskars iloinen poikkeus

Juurmaa ja Artto kysyvät, onko suomalaisyhtiöiden suuntautuminen kapeaan ydinliiketoimintaan suhdanneherkillä toimialoilla taloudellisesti järkevää, jos suhdannenousujen voitoilla ei kyetä kattamaan suhdannekuoppien tappioita.

- Onko pitäytyminen pelkästään hitaan kasvun toimialoilla pakollista, vaikka tietoa ja kokemusta alalla on kertynyt paljonkin, Juurmaa kysyy.

Tutkijat muistuttavat Saksan ja Ruotsin autoteollisuudesta, joka on vahvoilla kummassakin maassa. BMW, Volkswagen, Daimler-Benz ja Volvo sijoittuvat pitkän aikavälin tuottolistalla hyvin.

Myönteisenä suomalaisilmiönä Juurmaa mainitsee esimerkiksi Fiskarsin, joka pitkällä aikavälillä on menestynyt oikein hyvin. Myös Instrumentarium on pärjännyt mainiosti.

Telekommunikaation menestystarina jatkui

Juurmaan ja Artton selvityksessä telekommunikaatioteollisuutta on käsitelty omana ryhmänään.
- Suomen telekommunikaatioteollisuuden kilpailukyky on ollut koko tutkimusajanjakson 1990-1998 vahvoilla, Juurmaa sanoo.

Pääoman tuottoprosentteja selvittävän listan ykkönen on Nokia, jonka etumatka seuraavaan on huima.

Tutkijat ovat selvityksessään tarkastelleet mm. yhtiöiden kassaperusteista nettovoittoa, oman pääoman tuottoa sekä koko pääoman tuottoa. Tutkimusjaksolla oman pääoman tuottoprosentti Suomen metalliteollisuudessa oli 3,7, Ruotsissa 6,9 ja Saksassa 12,2.

Telekommunikaatioteollisuudessa suomalaisyhtiöiden tuottoprosentti Nokian ansiosta oli yli 57 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku oli 25,5 ja Saksassa 6,2.

Selvityksen mukaan Suomen metalliteollisuuden nettovoitto viime vuonna oli 0,3 miljardia markkaa, kun se vuonna 1994 vielä oli 4,1 miljardia markkaa. Alan sisällä perusmetallit keräsivät viime vuonna 0,7 miljardin nettovoiton, mutta metallituote- ja koneteollisuus teki 0,5 miljardin markan tappiot.

STT-MH
13.8.1999