Pohjois-Kaukasus keikuttaa Kremliä



Syrjäisen Dagestanin levottomuudet ovat jo ehtineet heijastua vallan huipulle Venäjällä. Kun pääministeri Sergei Stepashin viikko sitten väläytti mahdollisuutta Dagestanin menettämisestä, presidentti Boris Jeltsin korvasi hänet Vladimir Putinilla.


Entinen turvallisuuspalvelun päällikkö Putin on ottanut tiukemman linjan kapinoiviin muslimisisseihin ja ilmoittanut toiveikkaasti, että Dagestanin kriisi voidaan ratkaista "parissa viikossa".

Englanninkielinen Moscow Times -lehti totesi kuitenkin pari päivää sitten, että Putinin lausunnot ovat kuin surullinen toisinto entisen puolustusministerin Pavel Gratshovin uhmakkuudesta Tshetshenian sodan alkuvaiheessa vuoden 1994 alussa, jolloin hän sanoi yhden venäläisen laskuvarjojääkärirykmentin pystyvän lyömään tshetsheenikapinalliset "kahdessa tunnissa".

Kun sota runsaat puolitoista vuotta myöhemmin päättyi, kapinalliset olivat voittaneet sodan ja kymmeniätuhansia venäläissotilaita oli kaatunut Kaukasuksella.

Jeltsin jatkoi maanantaina uhmakasta linjaa sanomalla, että Moskova on valmis käyttämään tiukkoja otteita palauttaakseen järjestyksen Dagestaniin. Tähän linjaan yhtyvät useimmat venäläispoliitikot ja vain liberaalipiireissä löytynee ymmärtämystä Kaukasuksen muslimien itsenäistymispyrkimyksille.

Kymmenisen päivää kestäneissä Dagestanin taisteluissa tärkeää osaa esittävät jälleen kerran tshetsheenit; onhan muslimisissien johdossa jo Tshetshenian sodan aikana kauhua ja mainetta niittänyt Shamil Basajev.

Tshetshenian rajan tuntumassa vuorilla taistelevat sissit ovat Basajevin johdolla julistaneet tasavallan itsenäiseksi ja uhanneet ajaa alueelta kaikki "vääräuskoiset".

Venäjä on ulottanut vastaiskunsa myös Tshetshenian puolella sijaitseviin sissien tukikohtiin.
- Tshetshenia on osa Venäjää, ja iskuja tehdään kaikkialle, missä sissit ovat, Putin sanoi viime viikon lopulla.

Tshetshenia on jo vastannut Venäjän iskuihin julistamalla tasavaltaan poikkeustilan. Vaarassa ovat myös sodan jälkeen solmitut sopimukset Venäjän kanssa.

Dagestan ei ole Tshetshenia

Tshetshenia ja Dagestan ovat naapuritasavaltoja Pohjois-Kaukasuksella. Monessa mielessä alueet kuitenkin poikkeavat toisistaan.

Tshetshenia on etnisesti yhtenäinen alue, kun taas Itävallan kokoinen ja 2 miljoonan asukkaan Dagestan koostuu yli 30 kansallisesta ryhmästä, joista puolimiljoonainen avaarikansa on suurin.

Tshetsheenejä yhdistävät myös koettelemukset Stalinin kaudella, jolloin koko kansa karkotettiin Kazakstaniin syytettynä yhteistyöstä natsien kanssa.

Lähes 90 prosenttia Dagestanin väestöstä on tshetsheenien tapaan muslimeja, mutta väestön tuki muslimisisseille ei ole läheskään yhtä vankkaa kuin Tshetsheniassa sodan aikana. Dagestanin tasavallan nykyjohto ei myöskään tue muslimikapinallisia.

Parlamentin varapuhemies Bagaudin Ahmedov onkin todennut, että Dagestan ei tulisi toimeen ilman Venäjää, sillä noin 80 prosenttia tasavallan budjetin tuloista on peräisin Moskovasta.

Öljykuljetukset vaarassa

Venäjän johto kantaa huolta Pohjois-Kaukasuksen levottomuuksista poliittisista syistä, mutta taustalla on myös taloudellisia vaikuttimia. Kaspianmeren rannalla sijaitseva Dagestan on tärkeä linkki kuljetettaessa öljyä Azerbaidzhanista Venäjän kautta vientiin.

Kaspianmeren runsaita öljyvaroja kuljetetaan länteen putkea pitkin, joka kulkee sekä Dagestanin että Tshetshenian kautta Mustanmeren rannikolla sijaitsevaan Novorossijskin venäläiseen satamakaupunkiin.

Levottomuudet alueella ovat jo johtaneet öljyputken sulkemiseen turvallisuussyistä. Venäläisiä huolestuttaa myös se, että öljyä "katoaa" matkalla Tshetshenian halki.

Venäjä onkin harkinnut uuden öljyputken rakentamista. Se kulkisi Dagestanin kautta kiertäen Tshetshenian. Viime päivien tapahtumien valossa myös tämä vaihtoehto saattaa herättää epäilyjä.

Jos Venäjä ei onnistu Pohjois-Kaukasuksen rauhoittamisessa, saattaa kiinnostus amerikkalaisten ajamasta, täysin Venäjän alueen ulkopuolisesta öljyputkesta kasvaa entisestään.

STT-IA
16.8.1999


ULKOMAAT -SIVULLE