Kasvunäkymät suurimmat tietoliikenteessä

Puolan EU-jäsenyys ei paljoa hetkauta Suomen Puola-kauppaa



Suomalaisyritykset eivät Etlan tutkimuksen mukaan ole täysin pystyneet hyödyntämään Puolan tarjoamia mahdollisuuksia. Puolan EU-jäsenyys ei selvityksen mukaan kaupankäyntikuvioita paljoa muuta.


Puolan EU-jäsenyyden ei myöskään uskota tuovan puolalaisia Suomeen, vaikka he ovatkin valmiimpia muuttamaan kuin muut itäeurooppalaiset. Suomea enemmän puolalaisia houkuttaa muuttokohteena Saksa, jonne jo nyt 70 prosenttia puolalaisista siirtolaisista on kotiutunut.

Suomalaisyritysten suurimmat kasvunäkymät Puolassa löytyvät selvityksen mukaan tietotekniikka- ja tietoliikennemarkkinoilta. Kun maan talous kasvaa, myös tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden kysyntä kasvaa. Lisäksi Puolan hallitus vapauttaa puhelinliikenteen asteittain kansainväliselle kilpailulle.

Tällä haavaa Puolassa on vain 20 kiinteää puhelinta sataa asukasta kohti. Matkapuhelinmarkkinat kasvavat Puolassa kiinteitä verkkopuhelimia nopeammin. Maassa on yksi NMT-verkko ja useita GSM-verkkoja, joita hoitavat sekä puolalaiset että ulkomaalaiset, lähinnä ranskalaiset operaattorit.

Etlan selvityksen mukaan ulkomaisista elektroniikka-alan yrityksistä Microsoft, Fujitsu ja ICL ovat keskittyneet tietokoneisiin ja ohjelmistoihin, kun taas esimerkiksi Nokian vahvuus on telekommunikaatiossa.

Puolan EU-jäsenyys on osa EU:n laajenemista itään. Puolan ohella jäsenyyttä ovat hakeneet Tsekki, Unkari, Slovenia ja Viro. Hakijoista Puola on suurin väestöllä ja taloudella mitattuna.

Vaikka Puolan talous on tällä vuosikymmenellä kasvanut huimasti, elintasokuilu esimerkiksi Suomeen verrattuna on vielä suuri. Etlan tutkijoiden mukaan elintaso yhtäläistyisi aikaisintaan 2030-luvulla, kun mittarina käytetään kokonaistuotantoa asukasta kohti.

Elintarvikkeista jatkojalostukseen

Puolan tärkein teollisuudenhaara on elintarviketeollisuus. Se vastaa viidenneksen myynnistä ja kuusi prosenttia maan kokonaistuotannosta.

Puolalaiset ovat tällä vuosikymmenellä siirtyneet tuottamaan peruselintarvikkeiden sijasta jalostettuja tuotteita kuten tuoremehuja, maitopohjaisia jälkiruokia, kana- ja kalavalmisteita, pastaa, perunalastuja.

Tämä osaltaan rajoittaa ulkomaisten elintarvikeyhtiöiden, myös suomalaisten, vientiä Puolaan. Toisaalta jalostusasteen nousu parantaa kone- ja laitetoimittajien vientinäkymiä. Suomalaisista elintarvikeyhtiöistä mm. Fazerilla, Raisiolla ja Primalcolla on toimintaa Puolassa.

Saksa ja USA sijoittaneet Puolaan eniten

Itä-Euroopan maista Puola on suosituin investointikohde. Vuonna 1998 suorien sijoitusten varanto Puolassa oli noin 30 miljardia dollaria. Tänä vuonna varannon uskotaan kasvavan noin 11 miljardilla dollarilla.

Valtaosa Puolaan tehdyistä sijoituksista on mennyt teollisuuteen, elintarviketeollisuuteen ja liikennevälineisiin.

Saksa ja USA on suurimmat Puolaan sijoittaneet. Kummallakin on vajaan viidenneksen osuus Puolaan tehdyistä sijoituksista.

Suomalaiset ovat Puola-investoinneissaan olleet varovaisia. Varsovan vientikeskuksen mukaan suomalaisten yritysten kokonaisinvestointien määrä tämän vuoden alussa oli noin 350 miljoonaa dollaria.

Puolan ulkomaisista sijoituksista vastaava virasto arvioi suomalaisinvestointien määräksi sata miljoonaa dollaria vähemmän. Eron sanotaan johtuvan siitä, ettei puolalaisvirasto ota huomioon pieniä investointeja.

STT-IA
13.8.1999


TALOUS -SIVULLE