Kotimaiset hankinnat eivät yksin riitä

Puolustusteollisuuden toiminta edellyttää myös vientiä

Cultorin konsernijohtajan vuorineuvos Björn Mattssonin johdolla työskennellyt toimikunta katsoo, että puolustusteollisuuden pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää myös alan vientiedellytysten tukemista.

Vuorineuvos Mattsson sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että toimikunta ei kuitenkaan esitä mitään muutoksia Suomen asevientipolitiikkaan.

Puolustustarvikkeiden maastavientiluvista päättää valtioneuvosto. Lain mukaan lupaa ei myönnetä, jos se vaarantaisi Suomen turvallisuutta tai olisi Suomen omaksuman ulkopoliittisen linjan vastainen.

Toimikunta esittää, että vientiedellytysten lisäksi on tuettava puolustusteollisuuden teknologista kehittämistä ja osallistumista kansainväliseen työnjakoon. Tämä tarkoittaa mm. yhteistyön tiivistämistä Länsi-Euroopan unionin WEU:n puolustusmateriaaliryhmän WEAG:n kanssa.

Tämän ja ensi vuoden hankinnat vähäisiä

Toimikunnan raportin mukaan erityisen ongelmallisia suomalaisen puolustusmateriaaliteollisuuden kannalta ovat vuodet 1999 ja 2000, jolloin puolustusvoimien kotimaahan kohdennettavat hankinnat alittavat teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi arvioidun minimitason.

Toimikunta suositteleekin, että puolustusvoimat tutkisi edelleen mahdollisuuksia uudelleen suunnata tai ajoittaa jo myönnettyihin tilausvaltuuksiin sisältyviä hankintoja. Kotimainen teollisuus tarvitsisi kumpanakin vuotena toimikunnan arvion mukaan noin 200-300 miljoonan markan lisärahoituksen.

Tänä vuonna puolustusvoimilla on käytettävänään materiaalihankintoihin 3,45 miljardia markkaa ja ensi vuonna 3,7 miljardia markkaa. Rahaa kuluu edelleen mm. Hornet-torjuntahävittäjiin.

Eduskunnan maaliskuussa 1997 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa arvioitiin puolustuksen rahoitustarve vuosina 2000-2004 keskimäärin 9,75 miljardiksi markaksi vuodessa ja vuosina 2005-2008 9,2 miljardiksi markaksi vuodessa. Selonteossa ei otettu tarkkaa kantaa rahojen jakoon materiaalihankintojen ja toimintamenojen kesken.

Toimikunnan mukaan hallituksen tekemien menokehyspäätösten takia materiaalihankinnoissa jäädään useimpina vuosina jälkeen puolustusselonteon linjauksista. Lähivuosien rahoitusnäkymien mukaan materiaalihankintoihin käytettävät varat painuisivat vuonna 2005 alimmillaan 2,2 miljardiin markkaan.

Kansainvälistä erityisosaamista

Lähivuosia pidemmällä tähtäimellä toimikunta rakentaisi puolustusteollisuuden toimintaa eurooppalaisen ja pohjoismaiden yhteistyön varaan. Vuorineuvos Mattssonin mukaan Suomella on alalla kansainvälisesti ainutlaatuista erityisosaamista.

Tavoitteena olisi toimikunnan mielestä oltava saada Suomen puolustusmateriaaliteollisuus osallistumaan osahankkijana ulkomaisiin hankintoihin ja toimimaan merkittävänä eurooppalaisena toimittajana valikoiduilla erikoistumisalueilla.

Tänä vuonna alkavassa puolustusteollisuuden tuotekehitys- ja teknologiaohjelmassa keskitytään järjestelmien kehitykseen ja ylläpitoon, tiedustelun, valvonnan, johtamisen ja tiedonsiirron tekniikkaan, kuljetus- ja materiaalitekniikkaan, asejärjestelmiin ja ajoaine- ja räjähdystekniikkaan.

Ensi vuonna ohjelmaan on tarkoitus käyttää noin 250 miljoonaa markkaa, josta puolet tietoteknologioihin.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Pertti Nykänen mainitsi tiedotustilaisuudessa esimerkkinä Tietovuo-osaamiseen perustuvat johtamisjärjestelmät.

Hornet-hävittäjissä käytettävä järjestelmä takaa lentäjälle tietoa esimerkiksi koneen takana lentävistä maaleista, jotka eivät näy koneen tutkassa.

Uusi malleja omistukseen

Vuorineuvos Mattssonin mukaan puolustusteollisuuden toiminnan turvaaminen vaatii valtiolta uusia toimintamalleja mm. omistusjärjestelyissä ja huoltovarmuudessa.

Ensimmäisiä askeleita on jo otettu suomalais-ruotsalais-norjalaisessa yhteisyrityksessä, joka tuottaa ampumatarvikkeita ja suomalais-ruotsalaisessa sotilasajoneuvoja tuottavassa yhteisyrityksessä.

Huoltovarmuutta eli sotilaallista maanpuolustusta tukevaa teollisuustuotantoa ja korjaustoimintaa on kehitetty Ruotsin kanssa solmitulla sopimuksella. Keskusteluja käydään myös Norjan kanssa.

Puolustusteollisuus tyytyväinen raporttiin

Suomen puolustusteollisuusyhdistys on tyytyväinen puolustusministerille jätettyyn raporttiin puolustusmateriaaliteollisuuden toimintaedellytysten kehittämisestä.

Yhdistyksen keskiviikkona antaman lehdistötiedotteen mukaan suositus noin 200-300 miljoonan markan lisärahoituksesta tänä ja ensi vuonna voidaan parhaiten toteuttaa valtion seuraavassa lisäbudjetissa ja vuoden 2000 varsinaisessa budjetissa.

Puolustusteollisuusyhdistykseen kuuluu 23 jäsenyritystä, joiden puolustusmateriaalituotannon työntekijämäärä on noin 1 700 henkilöä. Liikevaihtoa puolustusmateriaaleista kertyi viime vuonna yhteensä noin 1,4 miljardia markkaa.

Alan suurin yritys Suomessa on vuonna 1996 perustettu Patria Industries Oyj. Valtion omistamaan konserniin koottiin aiemmin hajallaan ollut valtion omistama alan teollisuus. Muut alan yritykset ovat yksityisessä omistuksessa.

STT-IA
13.8.1999