SLU:n työryhmä pohtii tarvetta säätää laki ammattiurheilusta

Ovatko kansallisten ja kansainvälisten lajiliittojen säännöt ja urheilijan kanssa tehtävät sopimukset ajanmukaisia? Edellyttävätkö ammattimaisesti urheilevalle henkilölle langetettavat kurinpitotoimet lainsäädäntötoimia?

Ammattiurheilun kurinpito-ongelma on kehittynyt Suomeen vähitellen. Vasta aivan viime vuosina on yleisesti hyväksytty, että useiden lajien pääsarjapelaajat ovat työntekijöitä, eli he ovat työsuhteessa. Samaan aikaan parhaat yksilöurheilijat ovat muuttuneet ammatinharjoittajiksi.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on ammatinharjoittamisen vapaus. Sen rajoittaminen on mahdollista, mutta kilpailu- tai toimitsijakieltoon on oltava erityisen painavat perusteet. Lisäksi rangaistuksen on oltava kohtuullinen.

- Sitä, miten urheilijan asema ammatinharjoittajana tai työntekijänä vaikuttaa kurinpitotoimiin, ei ole vielä oikeudessa testattu Suomessa tai muualla, dosentti Halila sanoo.

Vanhentuneet säännöt uusiksi

- Maailma muuttuu niin nopeasti, etteivät järjestöt ole ehtineet reagoida sääntö- ja kilpailusääntömuutoksiin. Työryhmä perustettiin pohtimaan, miten lajiliittojen ja seurojen on reagoitava, jotta ammattiurheilun kurinpito olisi oikeudellisesti perusteltua. Yhtenä vaihtoehtona työryhmä on pohtinut lakia ammattiurheilusta.

Joka tapauksessa liitot ja seurat joutuvat kehittämään sääntöjään ja urheilijoiden kanssa tekemiään sopimuksia. Keskeisiä oikeudellisia periaatteita on se, että henkilöä on mahdollista rangaista vain sellaisesta teosta, joka on ennen teon tapahtumista säädetty rangaistavaksi. Lisäksi jokaisen on tiedettävä, minkälainen rangaistus teoista voi seurata.

Väärät päätökset voivat käydä kalliiksi

Halila muistuttaa, että lajiliiton on rangaistuksia miettiessään perustettava päätöksensä sääntöihin ja sopimuksiin.
- Muuten urheilijat tai toimihenkilöt voivat vaatia seuraamuksia kumottaviksi ja vahingonkorvauksia silläkin perusteella, että he eivät voi harjoittaa ammattiaan.

Halilan mielestä pesäpallon sopupeleihin sekaantuneiden peli- ja toimitsijakielloista käytävä julkinen keskustelu on osin hakoteillä, kun tiedotusvälineissä on vaadittu elinikäisiäkin rangaistuksia. Väärät päätökset voivat olla järjestöille kalliita.

- Myös päätöksiä tehneet hallituksen jäsenet voivat joutua korvausvelvollisiksi. Heiltä voi hakea korvauksia suoraan, tai yhdistys voi hakea korvauksia hallituksen jäseniltä, jos he ovat tehneet vääriä päätöksiä.

Megatähtiin suhtauduttava varovaisesti

Kansainväliset megatähdet ansaitsevat miljoonia markkoja, useat jopa kymmeniä miljoonia vuodessa, joten elinikäisen tai 2-4 vuoden kilpailukiellon vuoksi vaadittavat korvaukset ansionmenetyksistä voivat olla myös kymmeniä miljoonia. Muutamat kansainväliset lajiliitot ovat ryhtyneet langettamaan aiempaa varovaisemmin kilpailukieltoja.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF määräsi Dennis Mitchellin runsas viikko sitten kahden vuoden kilpailukieltoon, mutta käytännössä kielto on vajaat kahdeksan kuukautta. Mitchell oli antanut liikaa testosteronia sisältäneen näytteensä 1. huhtikuuta 1998. Kun hän vapautuu kilpailukiellosta jo 31. maaliskuuta ensi vuonna, ehtii hän hyvin USA:n olympiakarsintoihin ja syyskuisiin Sydneyn olympialaisiin. Vain MM-Sevilla jää nyt väliin.

Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI antaa vain 15 päivän kilpailukiellon urheilijalle, joka jää kiinni liian korkeasta hematokriittiarvosta: liian sakeaksi todettu veri antaa aiheen epäillä dopingaineeksi määritellyn erytropoietiinin eli EPO:n käyttöä.

Urheilujärjestöt ovat tosissaan

SLU:n puheenjohtaja Kyösti Vesterinen sanoo urheilujärjestöjen kitkevän tosissaan lieveilmiöitä. Ripeästi työskennellyt eettinen toimikunta sorvasi viime vuonna joukon sääntömuutossuosituksia eli eettisen sopimusketjun, joka yhtenäistää eri lajien käytännöt ja luo kaikille yhteiset eettiset pelisäännöt.

- Pesäpalloliitto oli ensimmäinen, joka teki sääntömuutoksia. Salibandyliitto oli ensimmäinen, jonka toiminta- ja kilpailusäännöt vastaavat kaikilta osin eettisen toimikunnan suosituksia. Opetusministeriö valvoo toiminnan eettisiä perusteita ja voi tarvittaessa reagoida tehdessään valtionapupäätöksiä.

Työsuhderyhmä koostuu urheiluoikeuden asiantuntijoista: siihen kuuluvat mm. työoikeuden professori, lentopalloliiton ex-puheenjohtaja Kari-Pekka Tiitinen ja KHO:n hallintoneuvos, Squashliiton puheenjohtaja Lauri Tarasti, joka on IAAF:n välimieslautakunnan puheenjohtaja.

Vesterinen sanoo eettisen toimikunnan ja työsuhdetyöryhmän osoittaneen, ettei nykymuotoisen huippu-urheilun kurinpito ole yksiselitteistä.
- Järjestöt tarvitsevat yhteiskunnan apua, jos ammattiurheilun kurinpito vaatii asiantuntijoiden mielestä todella järeitä keinoja eli lakia ammattiurheilusta.

STT-MH
13.8.1999