Teollisuuden elpyminen odotettua hitaampaa, ei pelkoa ylikuumentumisesta



Elektroniikkateollisuuden menestys peittää varjoonsa sen, ettei 75 prosenttia teollisuudesta ole mukana samassa kasvuvauhdissa. Päinvastoin, monilla aloilla tuottavuuden kasvu on pysähtynyt.


Teollisuuden ja työnantajain toimitusjohtajan Johannes Koroman mukaan talouskehityksessä ollaan pohjalla, mutta alemmas ei sentään enää vajota. Auringonpimennyksen jälkeen pilkottaa valoa.

Puheet ylikuumentumisesta Koroma kuittaa yhtä perusteettomiksi kuin vuosi sitten. Tuolloin käynnistyi teollisuustuotannon aina näihin päiviin saakka jatkunut alijäähtyminen. Poikkeuksellisen myönteinen elektroniikkateollisuuden kasvu on peittänyt muun teollisuustuotannon alhaisen tason.

Koroman mukaan odotukset kohdistuvat nyt vuoden viimeiseen neljännekseen. Neljän prosentin talouskasvuvauhtiin yltäminen edellyttää käännettä kiihtyvään kasvuun. Kolmen prosentin kasvukin voi olla kova tavoite, jos kasvu ei nykyisestään kiihdy. TT:n johto myöntää, että odotukset ovat olleet ehkä ylimitoitettuja.

Kasvava huoli ylikuumentumisesta on Koroman mielestä ymmärrettävissä vain, jos jo tässä vaiheessa oletetaan, että ensi vuoden palkkaratkaisut ovat ylimitoitettuja. Puolin ja toisin on Koroman mukaan sitouduttu maltillisiin ratkaisuihin. Sana "maltillinen" saa todellisen merkityksensä myöhemmin.

Teollisuuden suhdannekatsausta kommentoinut Koroma totesi, etteivät yritysten osavuosikatsausten tulokset sen enempää kuin tiedot kannattavuudesta, tuotantomääristä ja uusista tilauksista tue näkemyksiä ylikuumenemisesta. Myös kulutustavarakaupan myynti on jäänyt odotettua heikommaksi.

Rakentamisenkin osalta on kyse tarjonnan niukkuudesta pääkaupunkiseudulla enemmän kuin rakentamisen kustannustason inflatorisesta noususta. Rakennusalalla on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta siitäkin huolimatta, että alalla on 25 000 työtöntä. Teollisuuden työttömyysaste on jatkanut laskuaan ja oli toukokuussa alle kuusi prosenttia.

Työn tuottavuus ei lisäänny

Suurena huolena Koroma pitää tuottavuuden kasvun pysähtymistä, sillä jos sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus jätetään huomiotta kasvukäyrissä tuottavuuden kasvu on pudonnut alle prosentin tasoon.

Kehitys näkyy investointien vähäisyytenä, joskaan kiinteiden investointien mittaaminen ei anna oikeata kuvaa.
- Olemme panostamassa osaamiseen enemmän kuin koneisiin ja seiniin, Koroma sanoi.

Talouskasvun hiipumisesta huolimatta teollisuus pitää valtion budjettia vielä raameiltaan suhteellisen realistisena, jos lisäpäätökset mm. verotuksen osalta eivät sitä olennaisesti muuta. Kysymys lienee budjetin ylijäämän tasosta. Koroman mukaan teollisuudessa uskotaan nousukäänteeseen, mutta se ei ehtine vaikuttaa kuluvana vuonna vielä ratkaisevasti.

Elpyminen hitaanpuoleista

TT:n heinäkuussa tekemän neljännesvuosibarometrin mukaan teollisuus, rakennusala ja teollisuuden palvelut ennakoivat suhdanteiden paranemisen jatkuvan lähikuukausina. Elpymisen vauhti kuitenkin hidastuu, sillä tuotannon uskotaan kasvavan hitaammin kuin kuluneella neljänneksellä. Teollisuus käy edelleen vajaalla kapasiteetilla.

Osastopäällikkö Pekka Tsupari toteaa, ettei suhdannenousu ole käynnistynyt täysitehoisesti ja odotukset olivat ylimitoitettuja. Rakentaminen jatkui edelleen vilkkaana, mutta rakennusviennin ohella elintarviketeollisuuden vienti on kärsinyt Venäjän tilanteesta. Kysyntä on vähentynyt.

Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle putosi tammi-toukokuussa 62 prosenttia. Viennin veto on kaiken kaikkiaan ollut heikompaa kuin mitä yritykset odottivat kolme kuukautta sitten.

Kuluttajat kotimarkkinoilla eivät ole käyneet kovinkaan innostuneesta vaateostoksilla, joten vaateteollisuudenkin näkymät ovat keskimääräistä heikommat.

Tsupari arvioi, että Suomen talouskehitys muistuttaa tilannetta Britanniassa kun vertaillaan tuotanto-odotuksia, tilauskantaa ja valmistuotevarastoa mittaavaa ns. luottamusindikaattoria. Suuret EU-maat, Saksa ja Ranska, ovat meitä huonommassa jamassa.

MARGIT HARA
13.8.1999


TALOUS -SIVULLE