EU-kokousten tulkkaukset aloitetaan myös saksaksi

Suomi: Saksan kielelle ei erityiskohtelua



Suomi taipui kompromissiin Saksan käynnistämässä, EU:n epävirallisten ministerikokousten tulkkausta koskevassa kielikiistassa. Suomi ei kuitenkaan halua myöntää saksan kielelle erityisasemaa EU:n epävirallisissa ministerikokouksissa. Näin todettiin valtioneuvoston kansliasta lauantaina STT:lle annetussa lausunnossa.


- Suomen periaatelinja on, että saksan kielelle sen paremmin kuin muillekaan kielille ei myönnetä erityiskohtelua, kertoi valtionneuvoston tiedotuspäällikkö Asko Mattila.

Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että EU:n puheenjohtajuutta tällä haavaa hoitava Suomi on antanut periksi Saksalle kielikiistassa. Saksa saa Helsingin Sanomien mukaan haluamansa saksankielisen tulkkauksen kaikkiin paitsi yhteen tämänsyksyistä epävirallisista ministerikokouksista. Helsingin Sanomissa haastateltu EU-asioista vastaava valtiosihteeri Alec Aalto ei ollut tavoitettavissa lauantaina.

Valtioneuvoston kansliasta ei haluttu vahvistaa Helsingin Sanomien tietoja. - Emme voi tässä vaiheessa muuta kuin toistaa, että saksalle enempää kuin muillekaan kielille ei myönnetä erityiskohtelua, tiedotuspäällikkö Mattila tähdensi.

Saksalaiset kertoivat ratkaisusta

Helsingin Sanomat lainasi uutisessaan saksalaista lehteä Frankfurter Allgemeine Zeitungia. Lehden mukaan Suomen kielipolitiikka olisi ollut saksalaispäättäjien mielestä "aloittelijan virhe".

Virallista ilmoitusta kiistan ratkeamisesta ei Saksa ainakaan lauantaihin puoleen päivään mennessä ollut antanut. Saksalainen uutistoimisto DPA kertoi perjantaina hallituslähteisiin viitaten, että kiista on "enemmän tai vähemmän poissa pöydältä". Millainen ratkaisu oli saavutettu, ei kuitenkaan käy selville.

Myös berliiniläinen Die Tageszeitung -lehti kertoi lauantaina, että kiista on ohi, mutta sekään ei selvitellyt lähemmin, mitä oli sovittu. Otsikossaan Die Tageszeitung joka tapauksessa julisti - suomeksi - Lopussa kiitos seisoo.

Saksan boikotti

Suomi on hoitanut EU:n puheenjohtajuutta heinäkuusta alkaen. Kukin EU:n 15 jäsenmaasta toimii vuorollaan puoli vuotta puheenjohtajana. Saksa, Suomen edeltäjä puheenjohtajana, vaati, että Suomen puheenjohtajauuskaudella saksan kieli olisi otettava englannin ja ranskan ohella työkieleksi EU-ministerien epävirallisissa kokouksissa - Suomi järjestää puheenjohtajakaudellaan tulkkauksen myös suomeksi.

Saksa jäi pois Suomessa kesällä pidetyistä teollisuus- ja kulttuuriministerien kokouksista, koska Suomi ei halunnut suostua Saksan vaatimukseen. Helsingin Sanomien mukaan Suomi on nyt suostunut saksankieliseen tulkkaukseen kaikissa epävirallisissa ministerikokouksissa, lukuun ottamatta asuntoministerien kokousta Kuopiossa, josta Saksa jäänee pois.

Saksan kieli on aiemmissa epävirallisissa ministerikokouksissa joskus ollut mukana työkielenä ja joskus taas ei. Saksan ja sen edeltäjän Itävallan kaudella saksa oli puheenjohtajamaiden kieli ja näin myös työkieli.

Saksalla ja Suomella on sen sijaan ollut varsin erilainen käsitys siitä, millainen käytäntö tätä ennen on ollut. Saksassa uskottiin saksan päässeen lopullisesti työkielten joukkoon. Suomi on kaiken aikaa tähdentänyt kielten tasa-arvoa.

Alec Aalto totesi Suomen puheenjohtajakauden alkaessa heinäkuussa, että saksan jälkeen olisi pakko käytännössä ottaa mukaan muitakin EU-kieliä.
- Tulkkaus 11 virallisen kielen välillä tekee mahdottomaksi vapaamuotoisen keskustelun ja vapaan seurustelun ministerien välillä, Aalto tuolloin huomautti.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) arvioi heinäkuussa, että epävirallisten ministerikokousten työkielten määrää olisi karsittava ja yhtenäistettävä. Lipponen luonnehti kokousten kirjavaa kielikäytäntöä ikuisuuskysymykseksi.

STT-VT
14.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE