Verohelpotukset suurin asumisen tukierä

Asumista tuetaan 17 miljardilla markalla

Suurin yksittäinen tukierä on asuntojen hankinnan ja omistamisen verotuki. Viitamäki arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisemassa selvityksessä asumisen laskennallisen verotuen kokonaismääräksi tänä vuonna 7,7 miljardia markkaa.

- Mikäli tukilaskelmissa ei oteta huomioon asuntotulon verotukea, on asumisen kokonaistuen määrä tänä vuonna vajaat 4,6 miljardia markkaa pienempi eli noin 12,8 miljardia, sanoi Viitamäki.

Korkovähennyksillä asumista tuetaan Viitamäen laskelmien mukaan tänä vuonna noin 2,3 miljardilla markalla. Tästä summasta varsinaisen korkovähennyksen ja alijäämähyvityksen osuus on 1 800 miljoonaa markkaa. Ylimääräisen korkovähennyksen kautta asumisen tukea annetaan tänä vuonna 500 miljoonaa markkaa.

Asumistukia 4,7 mrd markkaa

Asumista tuetaan Viitamäen arvion mukaan tänä vuonna suorilla tuilla vajaalla 4,7 miljardilla markalla. Asumistuet ovat 90-luvulla kasvaneet huomattavasti sekä laman että tukiperusteiden muutoksien vuoksi.

Tukea maksetaan yleisenä asumistukena, eläkkeensaajien asumistukena ja opiskelijoiden asumislisänä. Ne ovat tänä vuonna 2,7 miljardia, 1,3 miljardia ja 0,7 miljardia markkaa.

- Kotitalouskohtaisesti asumistukia maksetaan ennen kaikkea pienituloisille, yksinhuoltajille ja yksin asuville. Ne painottuvat alimpaan tuloviidennekseen. Korkovähennys sen sijaan painottuu keski- ja suurituloisille kotitalouksille, Viitamäki totesi. Alijäämähyvitys painottuu selkeästi ylimpiin tuloviidenneksiin.

Asuntopolitiikan tehokuuden kannalta Viitamäki pitää ongelmallisimpana asumisen tukimuotona siirtymäkauden ylimääräistä korkovähennystä, joka "ei kohdennu pelkästään tukea tarvitseville kotitalouksille" . Ylimääräisen korkovähennyksen poistaminen olisi hänen mielestään perusteltua sekä kohdentumisen vuoksi että periaatteelliselta kannalta.

Asumisen tuki suosii Viitamäen selvityksen mukaan omistusasumista. Koko tämän vuoden tuesta omistusasumisen tuen osuus on 11,2 miljardia markkaa ja vuokra-asumisen 6,2 miljardia markkaa. Asumisen ja rahoituksen tuen perusteella jaotellen tuesta 14,7 miljardia kohdistuu asumiseen ja 2,7 miljardia rahoitukseen.

Korkotukea eniten suurituloisille

Viitamäki on laskenut vuoden 1996 maksettujen tukien perusteella asumistuen jakautumisen eri tuloluokkiin.

Asumistukea maksettiin yhteensä 3 800 miljoonaa markkaa. Tuen saajia oli 505 000 taloutta eli 22 prosenttia kaikista talouksista. Keskimääräinen asumistuki oli 7 500 markkaa tuensaajataloutta kohti.

Asumistuen saajista 281 000 kuului vuonna 1996 alimpaan tuloviidennekseen, jossa veronalainen tulo on alle 55 000 markkaa. Heille maksettiin asumistukea yhteensä 2 300 miljoonaa markkaa. Tukea kertyi kaikkiaan 8 200 markkaa taloutta kohti.

Korkeimmassa tuloviidenneksessä eli yli 240 000 markan veronalaisen tulon ryhmässä asumistuen saajia oli 21 000 taloutta eli neljä prosenttia ryhmän talouksista. Heille maksettiin asumistukea keskimäärin 4 200 markkaa vuodessa.

Korkovähennystä myönnettiin vuonna 1996 noin miljoonalle kotitaloudelle eli 44 prosentille kotitalouksista. Vähennykset olivat yhteensä 2 450 miljoonaa markkaa. Tuki kotitaloutta kohti oli keskimäärin 2 400 markkaa vuodessa.

Korkeimmassa tuloviidenneksessä kolme neljännestä eli 74 prosenttia kotitalouksista sai korkotukea. Ryhmään kuului 340 000 tuensaajataloutta. Viidenneksen osuus koko korkotuesta oli 1 200 miljoonaa markkaa eli 49 prosenttia. Keskimäärin tuki oli 3 500 markkaa vuodessa.

Alimmassa viidenneksessä tuensaajatalouksia oli 40 000 ja tukea annettiin keskimäärin 500 markkaa vuodessa.

STT-IA
14.5.1999