Tiedonvälityksen kapasiteetti moninkertaistuu

Digitalisointi aloittaa uuden aikakauden viestinnässä


Ylen omistama tytäryhtiö Digita OY toimii avainasemassa suomalaisen tietoyhteiskunnan siirtyessä digitaaliseen tiedonvälitykseen. Digitaalitekniikan avulla kuvasta, äänestä ja datasta tehdään standardimuotoista bittivirtaa, mikä mahdollistaa huomattavasti nykyistä laajemmat mahdollisuudet tiedonsiirtoon.

- Kokeilu on päällä jo tällä hetkellä ja ensi vuoden loppukesällä on valmius aloittaa digitaaliset TV-lähetykset 2,5 miljoonan ihmisen tavoitettavuusalueella, kertoo Digitan toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Digitaalisesti lähetettynä 4-8 televisiokanavaa mahtuu samaan tilaan kuin nykyisin yksi. Digitalisoinnin myötä voidaan tiedonsiirrossa käyttää myös monipuolisempia sovelluksia.

- Digitaalitekniikka mahdollistaa erilaiset Internet-tyyppiset sovellukset televisiossa. Nykyisessä analogisessa järjestelmässä tarvittavat lähetystaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, mutta digitaalisesti voidaan huomattavasti enemmän ohjelmaa välittää yhden kanavan kautta, Heikkilä sanoo.

- Sisällön tuottajan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi. Digitaalilähetykset ovat esimerkiksi helpommin säädeltävissä eri vuorokauden aikoina.

Joustava siirtymä digitaalisuuteen

Digitan toimialaan kuuluu ensisijaisesti lähetysverkkojen suunnittelu ja rakentaminen. Pauli Heikkilän mukaan digitaalinen verkko ei valmistu kertarysäyksellä, vaan tällä hetkellä puhutaan 5-10 vuoden ajanjaksosta.

- Vuoden 2000 loppukesällä digitaalilähetysten on tarkoitus kattaa alueellisesti Helsingin, Tampereen, Turun ja Lahden seudut. Lisäksi käytössä on Eurajoen lähetin. Siinä vaiheessa verkon pitäisi tavoittaa noin puolet suomalaisista, Heikkilä kertoo.

Heikkilä toteaa, että uutta järjestelmää kokeillaan parhaillaan analogisten lähetysten rinnalla, mutta varsinainen vastaanottajille suunnattu lähetystoiminta alkaa siis reilun vuoden kuluttua.
- Aluksi käytössä on kolme nippua, ammattikielellä multipleksiä, joista jokainen käsittää 4-5 kanavaa.

Yle aloittaa, kaupalliset yhtiöt seuraavat perässä

Heikkilän mukaan ensimmäinen suunniteltu digitaalisesti välitettävä lähetys tulee Sydneyn olympiakisoista ensi vuoden syyskuun puolivälissä. Se, minkälaiseksi koko digitaaliverkko toiminnan käynnistyessä muotoutuu, riippuu vielä osittain pöydällä olevista liikenneministeriön toimilupapäätöksistä.

- Yle on ainakin mukana alusta alkaen, kaupalliset seuraavat perässä, eikä kaikista toimiluvista ole vielä tässä vaiheessa varmuutta.

Heikkilän mielestä uuden järjestelmän tulossa ovat avainsanoja hallittavuus ja skaalautuminen. Hänen mukaansa kyse ei ole mistään valtavista kertainvestoinneista, vaan kapasiteettia lisätään asteittain.

- Ei tule mitään kokonaan uutta digi-TV:tä. Digitan lähetysverkon infrastruktuuriin tulee suhteellisen pieniä muutoksia. Kokonaiskustannukset uudistuksille on arvioitu noin 500 miljoonaksi markaksi, Heikkilä kertoo.

Sisältö nousee keskeiseksi

Vaikka digitaalinen tiedonvälitys tuo käyttöön uusia huippumoderneja teknisiä sovelluksia, jotka lisäävät välityskapasiteettia, tulevat sisältökysymykset olemaan päällimmäisiä digitaalijärjestelmien käyttökelpoisuuden kannalta. Heikkilän mielestä yksi merkittävä keskustelunaihe on kustannusten jakautuminen ohjelmien tuottajien kesken.

- Ohjelmatarjonnalle on runsaasti tilaa ja pystytään panostamaan huomattavasti nykyistä erikoistuneempiin kanaviin. On kuitenkin mietittävä, miten lisääntyvät kustannukset jaetaan. Kapasiteetin lisääminenhän nostaa samassa suhteessa kustannuksia, Heikkilä toteaa.

Heikkilä kertoo, että digitaalilähetysten alkaminen ei ainakaan heti vaadi viihde-elektroniikan uusimista. Hänen mielestään tällä hetkellä esimerkiksi uuden television hankkimista suunnittelevien on kuitenkin syytä varautua jo nyt digitaalisuuden tuloon.

- Aluksi markkinoille tulee erillinen laite, joka hyödyntää nykyistä televisiota. Sen hintaa Suomessa ei vielä tiedetä, mutta joidenkin maiden vastaavien käytössä olevien laitteiden perusteella se asettunee noin 3000 markkaan. Myöhemmin tulevat yleistymään 16:9-kuvasuhteella valmistetut varsinaiset digitaali-TV:t, joissa vastaanotin on sisäänrakennettuna.

Useita teknisiä uudistuksia

Heikkilä kertoo, että samanaikaisesti digitaalitelevision tullessa markkinoille tapahtuu toinenkin tekninen murros, kun nykyiset kuvaputket korvaavat litteät näytöt yleistyvät 4-5 vuoden kuluttua.

- Siirtymäaika uuteen järjestelmään on riittävän pitkä. On arvioitu, että vuoden 2010 paikkeilla uudet laitteet olisivat jo lähes jokaisella. Siirtymäkautta voisi verrata matkapuhelimien NMT-järjestelmän vaihtumista GSM-verkkoon, Heikkilä toteaa.

Yksi jo Suomenkin markkinoilla myynnissä oleva digitaalitekniikkaa hyödyntävä laiteryhmä ovat DVD-soittimet, jotka mahdollistavat esimerkiksi täyspitkien elokuvien esittämisen CD-levyä muistuttavalta DVD-tallenteelta.

Heikkilän mukaan myös Internetin käyttö nopeutuu edelleen uuden tekniikan myötä.
- Nopeana pidetty ISDN-liittymä tulee korvautumaan ADSL-liittymällä, joka on edellistä vielä huomattavasti nopeampi, Heikkilä sanoo.

Vanha järjestelmä poistuu vähitellen

Ylessä digitaalivastaanottimien lisääntymisen katsotaan etenevän vaiheittain niin, että digitaalijärjestelmän loppuunsaattamisen aikataulu arvioidaan tilanteen mukaan.

- Kun puolella kansalaisista on vastaanotin, tehdään päätökset noin 5 vuoden ajanjaksolle. Nykyiset analogisten verkkojen toimiluvat ovat voimassa vuoteen 2006 saakka, joten ne jatkavat ainakin siihen asti, Heikkilä kertoo.

Siirtymäajan katsotaan olevan riittävän pitkä, kun jonkinlaisena tavoiteajankohtana digitalisointiprosessin valmistumiselle pidetään Suomen osalta vuotta 2010.

Monitoimivastaanotin toteuttaa osaltaan tietoyhteiskuntaa

Suomalaisen tietoyhteiskunnan yhtenä tunnusomaisimpana merkkinä pidetään kansainvälisestikin vertaillen suurta kotitietokoneiden määrää. Mm. SAK on kampanjoinut näyttävästi tietokoneiden saamiseksi jokaiseen kotiin. Pauli Heikkilän näkemys tietokoneiden yleistymisestä on maltillisempi.

- PC-kone tulee lähitulevaisuudessa olemaan todennäköisesti 40-50 prosentilla kotitalouksista. On kuitenkin todennäköistä, että digitaalitelevisio tulee saavuttamaan käytännössä 100 prosentin peiton, Heikkilä arvioi.

Heikkilän mukaan television merkitys korostuu entisestään, koska digitaalitelevisio mahdollistaa lukemattomat sovellukset.

- Uudenlaiseen televisioon voidaan rakentaa Internetin kaltainen järjestelmä, jonka avulla tehdään ostoksia, hoidetaan laskut ja seurataan tilitietoja. Selkeys ja jäsentely tulevat tärkeiksi teemoiksi, koska tieto on oltava helposti saatavilla verrattuna hajanaiseen Internetiin.

Digitalisointi myös koulutuksellinen haaste

Heikkilän mukaan yksi näkyvimpiä digitaalitelevision tuomia uudistuksia on ohjelmasisällön eriytyminen.
- Tämän hetkisten kanavien on oltava keskenään hyvin samanlaisia, mutta tulevaisuudessa saadaan valtavasti rinnakkaisia kanavia, jolloin erikoistuneemmat kanavat ovat ainakin tekniikan osalta mahdollisia.

Tiedonvälityksen digitalisoituminen on yksi merkittävä askel rakennettaessa tietoyhteiskuntaa. Kehitysvauhti viestinnässä on nopeaa, ja tälläkin hetkellä kannetaan aiheellista huolta etenkin ikääntynempien kansalaisten kyvystä omaksua ja hyödyntää uusia järjestelmiä. Heikkiläkin yhtyy osaltaan näkemykseen.

- Kieltämättä digitalisointi on merkittävä viestinnällinen ja koulutuksellinen haaste.

MIKKO LAITINEN
14.5.1999

TALOUS -SIVULLE