 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Skandaali Korsikalla
Poliisit tekivät tuhopolton Korsikalla, saaren prefekti sai potkut ja oppositio haukkui pääministerin. Separatistien pommit paukkuvat ja rikolliset järjestäytyvät, mutta hallitus ei anna saarelle autonomiaa, vaan jatkaa rikollisuuden vastaista taistelua.Viime viikolla koko Ranskaa vavisutti suuri skandaali, kun Korsikan poliisipäällikkö pidätettiin epäiltynä määräyksen antamisesta tuhopolttoon. Saaren korkein virkamies, Ranskan hallituksen nimittämä prefekti Bernard Bonnet joutui myös kuulusteluihin ja sai potkut. Korsika on kaunis, mutta levoton saari. Separatistiryhmät räjäyttelevät saarella vuosittain satoja pieniä pommeja ja järjestäytynyt rikollisuus on vahvoilla. Hallitus yrittää saada alueelle kuria ja järjestystä, mutta tällä kertaa poliisit käyttivät liian erikoisia menetelmiä.
Erikoista poliisitoimintaaSaaren edellinen prefekti Claude Erignac ammuttiin Ajacciossa viime vuoden helmikuussa. Murhan tutkimukset ovat edelleen kesken, eikä murhan tekijöistä ole tietoa. Teosta on epäilty separatisteja, mutta yhtä hyvin asialla ovat voineet olla rikolliset.Vain muutama viikko ennen murhaa Korsikan radikaalein vapautusliike, Korsikan Kansallisen Vapautusrintaman Historiallinen Siipi, ilmoitti päättäneensä 7 kuukautta kestäneen aseleponsa. Aselepo oli julistettu, kun Lionel Jospinistä tuli pääministeri, ja järjestö odotteli sosialistihallituksen tuovan muutoksen saarta koskevaan politiikkaan. Järjestö kuitenkin kielsi olevansa vastuussa prefektin murhasta. Murhan jälkeen uudeksi prefektiksi nimitettiin kovaotteisena tunnettu Bernard Bonnet, ja viranomaiset aloittivat suuren kampanjan rikollisuutta ja korruptiota vastaan. Monet johtavat korsikalaiset politiikot ja lakimiehet ovat kuitenkin arvostelleet viranomaisten toimia liian kovakouraisiksi. Prefektin murhan tutkimuksetkaan eivät ole johtaneet muuhun kuin paikallisen ja kansallisen poliisin välisiin riitoihin. Arvostelijat saivat palkintonsa, kun paikallinen poliisikomentaja Henri Mazeres ja kaksi hänen apulaistaan pidätettiin epäiltyinä laittomasti rakennetun ajacciolaisen ravintolan tuhopoltosta huhtikuussa. Juttu paljastui, kun poliisin erikoisyksikön jäsen joutui palovammojensa takia sairaalaan hoidettavaksi ja palopaikalta löytyi yksikön tavaroita. Ensin poliisit väittivät olleensa vain sattumoisin paikalla, mutta kuulusteluissa he tunnustivat polttaneensa ravintolan poliisipäällikön määräyksestä.
Prefekti pulassaKoska on selvää, että poliisipäällikkö ei olisi antanut määräystä ilman prefektin lupaa, on myös prefekti Bonnet joutunut kuulusteluihin. Hän on vakuuttanut syyttömyyttään, mutta poliittisen skandaalin paisuttua pääministeri Jospin antoi hänelle viime viikolla potkut. Samalla Jospin hajotti sotkun aiheuttaneen poliisin erikoisyksikön.Ranskan oppositio väittää poliisien polttaneen ravintolan voidakseen syyttää siitä separatistiliikkeitä. Myös Korsikan separatistit väittävät Ranskan tekevän tälläisiä hyökkäyksiä tahallaan, mutta sisäministeri Jean-Pierre Chevenement on kiistänyt tälläiset väitteet. Oppositio on vaatinut pääministerin eroa, koska hän nimitti Bonnetin virkaansa. Jospin kuitenkin on kiistänyt hallituksensa olevan millään tavalla vastuussa poliisien puuhista. Jospinin mukaan hallitus jatkaa tasavallan lakien voimaansaattamista Korsikalla. Skandaali on kiusallinen Jospinille, mutta mitään suurempaa poliittista vaaraa siitä tuskin hänelle tulee. Korsikalaisessa kähminnässä ja viranomaisten aiheuttamissa skandaaleissa ei ole mitään uutta ranskalaisille. Korsikalla ei saatu vietyä viime keväänä edes paikallisvaaleja läpi ilman epäselvyyksiä. Oikeusistuin mitätöi vaalien tulokset joulukuussa ja määräsi uudet vaalit. Heti seuraavana päivänä saarella räjähti kaksi pommia, mutta kukaan ei ilmoittautunut syylliseksi.
Korsika rikollisten vallassaViime syyskuussa julkistetussa Ranskan parlamentin tutkimuksessa todettiin, että puolet Ranskassa tehdyistä väkivaltaisista hyökkäyksistä tapahtuu Korsikalla. Tämä siitä huolimatta, että Korsikan väkiluku on vain 0,5 prosenttia maan koko väkiluvusta.Murhia ja murhayrityksiä saarella tehdään kolme kertaa suhteessa kolme kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin. Poliiseja ja tuomareita uhkaillaan järjestelmällisesti, ja väkivallan käyttö heitä vastaan on yleistä. Raportin mukaan Korsikan tilanne on esimafiamainen. Rikoksia voi tehdä pelkäämättä rangaistuksia, ja saarella vallitsee vaikenemisen ja pelon laki. Korsikalaiset rahalaitokset myöntävät lainoja ihmisille, jotka eivät täytä lainaehtoja, eikä lainoja myöskään makseta takaisin. Sosiaaliturvan väärinkäytökset ovat myös yleisempiä kuin muualla, samoin väärinkäytökset paikallishallinnossa, asuntopalveluissa ja terveydenhuollossa. Raportissa arvosteltiin Ranskan hallitusten politiikkaa, jonka mukaan separatistiset korsikalaiset on pyritty pitämään tyytyväisinä erilaisilla myönnytyksillä ja valtion tukirahoilla. Raportin mukaan monet separatisteista ovat kuitenkin mukana saaren järjestäytyneessä rikollisuudessa, ja tärkeintä olisikin palauttaa Korsikaan laki ja järjestys.
Ranskan tasavalta on jakamatonYli 20 vuotta väkivaltaa harjoittaneita radikaaleja vapautusliikeitä tukee BBC:n mukaan vain kourallinen korsikalaisista. Militantit separatistit ovat yhä enemmän sotkeutuneet ryöstelyyn, suojelumaksujen keräämiseen ja perinteisiin sukuriitoihin.Vuosittain Korsikalla räjähtää satoja pommeja, usein ne aiheuttavat vähän vahinkoa, mutta viisaat turistit kiertävät saaren kaukaa. Ranskan hallitus on jakanut saarelle paljon kaikenlaisia tukia, mutta arvostelijoiden mukaan ne ovat vain lisänneet saaren ongelmia. Saarella on nykyään neljännesmiljoona asukasta, joista valtaosa puhuu paikallista italian murretta. Saarelta on muuttanut väkeä pois, ja suurin osa syntyperäisistä korsikalaisista elää mantereella Ranskassa. Separatistit eivät vaadi Korsikalle täydellistä itsenäisyyttä, mutta Ranskan hallitukset eivät ole innostuneet tarjoamaan saarelle minkäänlaista autonomiaa. Korsikan kieli ei ole saanut virallista asemaa eikä korsikalaisia tunnusteta omaksi kansallisuudekseen. Hallitusten politiikka perustuu Ranskan suuren vallankumouksen ajoilta periytyvään ajatukseen, että Ranskan tasavalta on yksi jakamaton kokonaisuus. Tätä politiikkaa sovelletaan Korsikan lisäksi johdonmukaisesti kaikkiin Ranskan kulttuurisesti tai kielellisesti poikkeaviin alueisiin kuten esimerkiksi Elsassiin tai Ranskan baskimaahan.
HEIKKI JANTUNEN |
ULKOMAAT -SIVULLE