Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Lipponen oudoksuu keskustan presidentinvaalikuumetta

Lipponen päivittelee perjantain Turun Sanomissa ja Aamulehdessä, että yhtäkkiä presidentti nähdäänkin Suomen asioiden ykkösjärjestelijänä. Lipponen kummastelee myös arvailuja, että hallitus vaihtuisi samalla, kun presidentti vaihtuu ensi vuoden alkupuolella.

Hän tekee selväksi, ettei hallitus lähde, vaikka presidentiksi valittaisiin keskustan puheenjohtaja Esko Aho.

Lipponen arvostelee samalla tiedotusvälineitä tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren alatyylisestä käsittelystä.

Halonen: Suomi voi avata oven Kosovon rauhaan

- Voi olla, että Milosevicin puolella pienempikin hyvä perustelu voisi käydä avoimesta ovesta. Suomi on EU:ssa kantaaottava maa, mutta ei NATO-maa. Seikka, jota aikaisemmin arasteltiin, saattaa nyt olla juuri se lisäarvo, joka meillä näissä keskusteluissa on, Halonen sanoo Keski-Suomen sanomalehdissä.

Halonen arvioi, että presidentti Martti Ahtisaarella tulee olemaan merkittävä rooli rauhanneuvotteluissa EU-puheenjohtajamaan edustajana.

EU-komissio vie Suomen EY-tuomioistuimeen löpöveron takia

Suomessa ei peritä litrakohtaista veroa, vaan päivä- tai ajoneuvokohtainen maksu, lisävero. Se pitää maksaa etukäteen. Jos esimerkiksi maanviljelijä, joka on oikeutettu käyttämään traktorissaan halvempaa polttoainetta, vie naapurilleen rakennustarpeita maantietä pitkin, hänen pitää kyseinen maksu maksaa etukäteen.

Diesel-henkilöauton omistajatkin voivat Suomessa ostaa halvempaa polttoainetta, löpöä, jos maksavat vuosittaisen lisäveron. Lisävero on kuitenkin niin suuri, että käytännössä henkilöautoilijat eivät sitä maksa, vaan ostavat normaalia dieseliä.

Ulkomaalaisten henkilöautojen ei aiemmin tarvinut maksaa Suomessa mitään lisäveroa kevyen polttoöljyn käytöstä. Tämä innosti ruotsalaisautoilijat Suomeen löpöostoksille ja se taas närkästytti Ruotsin viranomaisia.

Suomessa uskotaan, että Ruotsi on valittanut Suomen löpöverokäytännöstä EU-komissiolle. Vuosi sitten Suomi alkoi periä ulkomaalaisilta henkilöautoiltakin päivämaksua. Tämä ei kuitenkaan riittänyt komissiolle. Komissio ei hyväksy päiväkohtaista tai ajoneuvokohtaista, vaan vaatii direktiiviin vedoten litrakohtaista veroa.

SKP avasi vaalikampanjansa EU- ja NATO-vastaisena

SKP tuomitsee jyrkästi sen, että tasavallan presidentti ja hallituksen edustajat ovat hyväksyneet NATO:n huippukokouksen ja WEU:n ministerikokouksen päätökset WEU:n sulauttamisesta Euroopan unioniin, sotilaallisen toiminnan kehittämisestä ja EU:n kytkemisestä NATO:n asevoimiin.

SKP vaatii myös uutta kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä, mikäli tällaisia muutoksia tehdään EU-sopimuksiin.
- Hallitus ei ole saanut kansalaisilta valtakirjaa osallistua EU:n muuttamiseen sotilaalliseksi liitoksi, jota ehdotukset merkitsevät, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen korosti.

Helsingissä kolmen sepän patsaalla käynnistynyt vaalikiertue esittäytyy kesäkuun alkuun mennessä 15 paikkakunnalla.

SKP on asettanut 20 ehdokkaan listan EU-parlamenttivaaleihin. Monet ehdokkaista ovat mukana myös Vaihtoehto EU:lle ja Muutos 99 -liikkeissä.

Eduskuntavaaleissa SKP keräsi noin 20 500 ääntä, edellisissä europarlamenttivaaleissa syksyllä 1996 puolueella ei ollut vielä ehdokkaita. SKP tuli uudelleen puoluerekisteriin vuonna 1987.

Eduskunnan poissaolot Internetiin

Tilastoon tallennettaisiin tiedot edustajista, jotka ovat poissa täysistunnosta sairauden vuoksi, muun syyn perusteella tai luvatta. Uudesta tilastointitavasta tekee päätöksen eduskunnan täysistunto. Siihen on määrä siirtyä kesäkuun alusta.

Poissaolot olisivat näkyvissä aina istuntoa seuraavana työpäivänä. Tähän mennessä keskuskanslia on laatinut kerran kuukaudessa poissaoloja koskevat yhteenvetotiedot, jotka on toimitettu mm. eduskuntaryhmille.

Tulevaisuudessa aiotaan tilastoida samalla tavalla myös valiokuntien poissaolot. Atk-pohjainen seurantajärjestelmä pyritään saamaan tältä osin käyttöön viimeistään syysistuntokauteen mennessä.

Mönkäre: Veroale elintarvikkeille lisäisi valtion tuloja

Hyöty perustuisi paljolti siihen, että kotimaisten elintarvikkeiden hinnat pysyisivät kilpailukykyisempinä tuontitavaroiden verrattuna. Lisääntyvät työpaikat Suomen elintarviketeollisuudessa korvaisivat valtion veromenetykset.

Muissa EU-maissa elintarvikkeiden arvonlisävero on vain kuusi prosenttia, mikä tekee tuonnin kannattavaksi.

Mönkäreen mukaan arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin vähentäisi valtion verotuloja vähän yli kaksi miljardia markkaa.

- ETLA:n selvityksen mukaan ulkomailta suoritettavat elintarvikehankinnat ja menetetyt työtilaisuudet aiheuttavat valtiontaloudelle suuremmat menetykset kuin korkeampiin verokantoihin perustuva verotulo tuottaa, Mönkäre muistutti keskiviikkona Turvaa työ-syö suomalaista -seminaarissa Helsingissä.

Kokoomuksen naiset haluavat Ollilan ja Sarkomaan varapuheenjohtajiksi

Kokoomusnaiset katsovat, että kokoomuksen nykyinen varapuheenjohtaja, tiedottaja ja emäntä Pirkko-Liisa Ollila on järjestötyön asiantuntija ja oikea henkilö huolehtimaan siitä, että puolueessa kannetaan vastuuta myös koko järjestöstä, sen toimivuudesta ja jaksamisesta. Ollilan vahvuuksiksi lasketaan myös kunta- ja aluepolitiikka ja maaseudun kehittäminen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaan ansioiksi katsotaan sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntemus ja kyky pitkäjänteiseen ohjelmatyöhön. Sarkomaan odotetaan tuovan tuoreita näkemyksiä politiikkaan.

Kokoomuksen naisjärjestö muistuttaa, että puolueen kannattajista lähes puolet ja jäsenistä 46 prosenttia on naisia.

Akava kokoaa jäsenliittojen tupo-näkemyksiä

Akavan hallitus keskusteli tiistaina seuraavan neuvottelukierroksen aikataulusta ja järjestökäsittelystä. Myös sisältökysymyksien lähtökohdat ovat selvillä. Muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin myös Akavan mielestä Suomen EMU-jäsenyys edellyttää viime vuosina omaksutun vastuullisen palkkalinjan jatkamista työmarkkinoilla.

- EMU-jäsenyyden myötä on myös entistä tärkeämpää, että työmarkkinajärjestöt ja poliittiset päättäjät kykenevät sovittamaan yhteen talous-, vero-, sosiaali- ja työmarkkinapoliittiset tavoitteensa, hallitus linjaa.

Seuraavalla neuvottelukierroksella Akavalle tärkeitä kysymyksiä ovat palkansaajien vakaan ostovoimakehityksen turvaaminen riittävin palkkaratkaisuin ja näitä tukevin veropoliittisin toimin.

Tavoitteina ovat niin ikään julkisen sektorin keskeisten peruspalvelujen tuottamisedellytysten turvaaminen, ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten lisääminen, työssä jaksamista edistävästä toimenpidekokonaisuudesta sopiminen sekä työaikalain noudattamisen parantaminen.

Erityistä huomiota on Akavan hallituksen mukaan kiinnitettävä korkeasti koulutettujen naisten työn vastuullisuuteen ja koulutukseen nähden liian alhaisiin palkkoihin.

Ahmavaara: EVA:lle riittäisi töitä - yritysjohtajien valistamisessa

Ahmavaaran mukaan tämä yritysmaailman uusi muotivirtaus on pahin este kolmikantayhteistyölle, sopimusyhteiskunnan periaatteille ja aivan käytännön yhteistyöllekin työpaikoilla.
- Jollei herrojen EVA:lle löydy muuta tehtävää, tässä on sille urakkaa. EVA perustettiin aikanaan puolustamaan markkinataloutta vahvana vallinnutta vasemmistolaista ideologia-aaltoa vastaan.

- Tänään markkinatalouteen perustuvan Suomen pahin uhka ovat malttamattomat jupinklopit ja kokemattomat yli-innokkaat yritysjohtajat. Siinä olisi vastuullista koulutus- ja valistustehtävää Elinkeinoelämän valtuuskunnalle, sanoi Ahmavaara tiistaina Kuopiossa.

Ahmavaaran mukaan amerikkalaisen ajattelutavan johdannaisia ovat niin johtajien palkitsemiset ja sitouttamiset, optiot, kultaiset kädenpuristukset, eläkejärjestelyt kuin muutkin vastaavat oman edun saalistusmuodot.

- Paljon pahempaa on yleistyvä "kärsimättömän rahan" palvonta eli sijoitus- tai oikeammin keinottelevan rahan pyrkimys nopeisiin sijoitusvoittoihin.

- Jos kärsimätöntä pääomaa vielä tässä maassa palvotaan ja kumarrellaan, saa se vastaansa kärsimättömän työväen. Tässä suhteessa työnantajien olisi pantava rivinsä järjestykseen, totesi Ahmavaara Palvelutyönantajien ja SAK:n Yhteistyö työpaikoilla -seminaarissa.

Ahmavaaran mukaan tulosta syntyy varmasti ja vakaasti niissä yrityksissä, joissa yritystoimintaa hoidetaan hyvässä yhteistyössä ja työntekijät ymmärretään yrityksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

KTV:n Riskilä: Uupumus vie luottamushenkilöt työpaikoilta

- Luottamustehtävissä toimiviin kohdistuneet odotukset ovat kasvaneet yhtä jalkaa lomauttamisten, irtisanomisten ja muiden vaikeuksien myötä.

Kunnan työntekijöiden pohjoismaisen yhteistyöjärjestön konferenssissa Helsingissä maanantaina puhuneen Riskilän mukaan luottamushenkilöiden työtaakkaa ovat kasvattaneet myös palvelujen kilpailuttaminen, yksityistäminen ja epätyypilliset työsuhteet.

Riskilä ihmetteli, mikseivät työnantajat koe työsuojelua tärkeäksi asiaksi, sillä vain 40 prosentissa yli 20 hengen työpaikoista on olemassa työsuojelusuunnitelma. Työperäiset sairaus- ja tapaturmakustannukset ovat kuitenkin vuosittain noin 20-30 miljardia markkaa.

Suurin vaara liittyy Riskilän mukaan henkiseen ylikuormitukseen.
- Työturvallisuuskeskuksen selvityksen mukaan puolet työntekijöistä koki viime vuonna työnsä henkisesti rasittavaksi.

Koonnut: IA
14.5.1999