Vaihtuuko Ruotsin kokoomusjohto?

Toimiessaan Bosnian rauhansopimuksen toteuttamisen valvojana vuosina 1995-97 Carl Bildt hoiti samalla puolueensa puheenjohtajuutta. Jo tuolloin puolueessa esitettiin vaatimuksia johdon vaihtamisesta ja nuorentamisesta.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti Bildtin lähettilääkseen Kosovoon viime viikonvaihteessa. Välittömästi käynnistyivät arvailut siitä, luopuuko Bildt puolueensa johdosta keskittyäkseen vaativaan kansainväliseen tehtävään.

Bildt sanoo törmänneensä itsekin jo viikonvaihteessa sekalaisiin mediaspekulaatioihin siitä, voiko hän toimia puoluejohtajana ja rauhanvälittäjänä samanaikaisesti.

- Vastasin rehellisesti, että lähitulevaisuudessa rauhantyö täyttää ajankäytöstäni 100 prosenttia ja poliittisempi työ Ruotsissa loput 10 kymmenen prosenttia, Bildt kirjoittaa viikkokirjeensä lukijoille.

Hän muistuttaa, että poliittinen vastuunkanto ei ole toimimista pelkästään päiväkohtaisten arvailujen varassa.

- Se edellyttää valmiutta työskennellä niissä tehtävissä, jotka täytyy tehdä. Tämä sisältää vastuun kantamisen niin sairaanhoidon järjestämisestä jossakin osassa maata kuin työskentelyn rauhan hyväksi jossakin toisessa osassa Eurooppaa. Poliittinen osallistuminen velvoittaa paljon enempään kuin pelkkään puhumiseen.

Bildt sanoo suunnitelleensa osallistumista eurovaalikampanjaan ja ympäriRuotsin ulottuvaan kiertueeseen. Hän pitää kampanjan keskeisinä teemoina eurooppalaista yhteistyötä rauhan hyväksi, valmiutta unionin itälaajenemisen edellyttämiin uudistuksiin sekä Ruotsin kielteisen EMU-kannan muuttamiseen.

- Jään kaipaamaan eurovaalikampanjaa, vaikka toivonkin voivani sitä tukea. Mutta toivon voivani työskennellä myös osoittaaksemme, että moderaatit eivät ole pelkästään europuolue, vaan myös rauhanpuolue - sekä sanoiltaan että mieleltään, Bildt kirjoittaa.

Muuttaako Ahtisaari Bildtin suunnitelmia?

Bildtin suunnitelmia saattaa kuitenkin muuttaa Suomen presidentti Martti Ahtisaari. Hän on nousemassa kuin "keittiön kautta" keskeisempään rooliin Kosovon kriisin välittäjänä.

Ahtisaaren vetäminen mukaan prosessiin johtuu Yhdysvaltain kriittisestä suhtautumisesta Bildtiin, joka on ajoittain kärkevästikin arvostellut NATO:n iskuja Kosovoon ja Jugoslaviaan.

NATO saa piikin myös Bildtin tuoreimmassa viikkokirjeessä, jossa Bildt pitää ihanteena rauhallisten olojen saavuttamista myös Kaakkois-Euroopassa.

- En näe mitään syytä, etteikö niin voisi tapahtua. Mutta se edellyttää nykyistä paljon kaukokatseisempaa eurooppalaista politiikkaa alueelle - ja sitä paitsi hiukan vähemmän lyhytnäköisyyttä amerikkalaisessa politiikassa samalla alueella, Bildt piikittää.

Väliaikaisratkaisu syksyyn saakka?

Bildtiä on luonnehdittu Ruotsin menestyvimmäksi poliitikoksi. Hänen henkilökohtaiset kannatusluvut ovat korkeammat kuin esimerkiksi pääministeri Göran Perssonin.

Edelliseltä Balkanin komennukseltaan Bildt palasi vuotta ennen viime syksyn vaaleja. Kokoomus lisäsi vaaleissa kannatustaan, vaikkakaan ei niin paljon kuin mielipidetutkimukset ennakoivat heti Bildtin palattua Bosniasta.

Bildtin viihtymisestä ruotsalaisena puoluejohtajana on hänen paluunsa jälkeen keskusteltu paljon. Hän ei ole osallistunut valtiopäivien rutiinikeskusteluihin. Vain ulkopoliittiset kysymykset ovat herättäneet hänen innostuksensa.

Bildtin on arveltu pitävän Ruotsia liian pienenä maana, jonka poliittinen keskustelu ei ole inspiroivaa. Bildt on tämän arvion luonnollisesti kiistänyt. Kuvaavaa kuitenkin on, että vaikka Bildtin Kokoomus on suurin oppositiopuolue ja Bildtin itse pitäisi olla oppositiojohtaja, kristillisdemokraattien johtaja on saanut olla tuossa tehtävässä.

ILPO KIURU
14.5.1999