Muslimit herättävät yhä pelonsekaista ennakkoluuloa suomalaisissa

Kosovosta pakenevat muslimit nähdään sääliä herättävinä uhreina, kun aikaisemmin Suomeen saapuneet islaminuskoiset somalipakolaiset ja kurdit kohtasivat rasismia ja suoranaista pelkoa. Suomessa on kuitenkin eletty erittäin pitkään sulassa sovussa ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä islaminuskoisen tataarivähemmistön kanssa.

Suomessa asuvien monikulttuuristen islaminuskoisten asemaa valotetaan Helsingin yliopistossa vaikuttavien filosofian tohtori Tuula Sakaranahon ja filosofian maisteri Heikki Pesosen toimittamassa teoksessa Muslimit Suomessa (Yliopistopaino).

Sakaranaho kertoo, että kirja syntyi vastaamaan jo muutaman vuoden jatkuneisiin kyselyihin islamin ja suomalaisuuden kohtaamisesta.

Vaikka teos ei suoraan vastaakaan Kosovon tilanteen nostattamiin kysymyksiin, se Sakaranahon mukaan toivottavasti rikkoo asenteellisia ja ennakkoluuloisia stereotypioita muslimeista suurena yhtenäisenä joukkona.

Suomessa on nimittäin jo 14 islaminuskoista yhdyskuntaa, mikä osaltaan kertoo siitä, että maassamme asuva 15-20 000 muslimin vähemmistö jakautuu kielensä, kulttuurinsa ja uskonnonharjoittamisen tapojensakin mukaan eri ryhmiin. Nämä ryhmät kokevat ja tarvitsevat yhteisöllisyyttä, eikä maahanmuuttajien hajasijoittaminen ympäri maata eri kuntiin palvele sen syntymistä.

Uskonto mainitaan kielteisissä yhteyksissä

Uudistettavaan uskonnonvapauslakiin pyritään saamaan Suomessa vaikuttaville uskonnollisille yhdyskunnille yhtäläiset mahdollisuudet toimintaansa.

Islamin uskon perusperiaatteet ovat muslimeille samat, mutta tulkinnat, arkipäivän tavat, kieli, ruokakulttuuri, naisten pukeutuminen jne. eroavat suurestikin.

Tiedotusvälineet ruokkivat kirjoittajien mukaan lähinnä vain islamiin liittyvää ongelmakäsitettä. Näemme harvoin kuvauksia muslimien tavallisesta arjesta. Maahanmuuttajien kansallisuus tai uskonto nostetaan esiin useimmiten kielteisissä yhteyksissä.

Islamilainen identiteetti luo turvaa

He eivät näyttäneet oikeilta pakolaisilta. He olivat lisäksi muslimeja, jotka eivät juo edes viinaa. Uutisointi on sittemmin yhdistänyt somalipakolaiset uhkaan, väärinkäytöksiin, rikoksiin ja muihin ongelmiin.

Muslimit Suomessa -teoksen somaliosuuden kirjoittanut Marja Tiilikainen toteaa, että jokaisella somalialaisella on kokemuksia suomalaisten vihamielisestä ja epäluuloisesta suhtautumisesta. Huutelu ja väkivallan uhka kuuluvat heidän arkeensa.

Somalian sisällissota ja heimouskollisuus ovat vaikuttaneet Suomessa asuvien somalien keskinäisiin suhteisiin samalla, kun he etsivät elämisen mahdollisuuksia uudessa maassa. Toisille Suomessa asuminen on mahdollisuus, toisille uhka. Monen mielessä elää ajatus paluusta.

Islam tarjoaa Tiilikaisen mukaan selkeän ja turvallisen vaihtoehdon tilanteessa, jossa kaikki muu on epävarmaa ja outoa. Islamilainen identiteetti saatetaan kokea jopa tärkeämmäksi kuin somalialainen identiteetti. Ongelmallisin tilanne on somalinuorilla, jotka elävät vanhempiaan konkreettisemmin kahden kulttuurin ristivedossa.

Suomen poliittisessa järjestelmässä islamin periaatteita

Virpi Kinnunen Turun yliopistosta valottaa kirjassa Turkuun päätyneiden muslimien ajatuksia.

Poliittisten ongelmien takia Iranista paennut Hosein saapui Suomeen 1990. Hosein vastusti Khomeinin hallintoa kieltäytymällä armeijasta. Hoseinin mukaan Suomen poliittisessa järjestelmässä toteutuvat islamilaiset periaatteet.

Islamin mukaan jokaisen varakkaan ihmisen on autettava köyhiä. Iranista puuttui sosiaaliturva kokonaan, täällä se on Hoseinin mukaan maailman paras. Suomessa köyhätkin ihmiset pystyvät elämään.

Tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen tärkeintä

Iranissa filosofiaa ja matematiikkaa opettaneiden pakolaisten omaan uskonnonharjoittamiseen kuuluu Koraanin lukeminen, rukous, paasto ja uskonnollisiin juhliin osallistuminen.

Sianlihan syöntikiellon taustalla on ajatus sen epäpuhtaudesta ja alkoholin juomista ei suositella siksi, että sitä nauttiessa ihmisen luonnollinen olemus muuttuu, mikä ei ole hyväksi.

Suomi on perheen mukaan hyvä paikka elää, koska se sallii erilaiset ideologiset ja uskonnolliset näkemykset ja samalla poliittisen järjestelmän kehityksen.

Perhe kokee kuitenkin, että monet suomalaiset luulevat heidän saapuneen tänne paremman elintason ja sosiaalietujen takia. Suomalaisilta unohtuu, että omasta maasta on paettu ideologisista syistä ja siksi, että vaihtoehtona olisi ollut vankeus tai jopa kuolema.

Perheen mielestä länsimainen ja suomalainen media keskittyykin liikaa islamilaisten ääriliikkeiden toiminnan seuraamiseen ja tämä vääristää ihmisten kuvaa islamista.

Yleinen iranilaisia koskeva uskomus on, että he ovat kaikki ajatollah Khomeinin luoman hallinnon kannattajia ja samalla fundamentalisteja. Näistä käsityksistä ei perheen mielestä välity islamin uskon todellinen ydin eli lähimmäisen rakastaminen.

Huntu herättää suomalaismiehen raivon

Yleisin näiden naisten suomalaisessa yhteiskunnassa kohtaama ennakkoluulo liittyy terrorismiin. Viisi kuudesta naisesta mainitsee väkivallan. Muslimeihin liitetään pyhä sota ja vihaaminen, "uskonto joka sallii tappamisen".

Toinen ennakkoluulo pureutuu naisen asemaan alistettuna kotiorjana "noin huonekalun asemassa". Muutenkin muslimien elämä on sitä, että "rättipäät pyllistelee Mekkaan päin" ja miehillä voi olla neljä vaimoa. Arkielämä on yleisten suomalaiskäsitysten mukaan tylsää, tasaisen harmonista ja rauhallista, kun ei käydä ravintoloissa, ei tapella, istutaan kotona, hoidetaan lapsia, rukoillaan ja luetaan Koraania.

Koraani neuvoo naisia pukeutumaan säädyllisesti, peittämään sulonsa muilta kuin mieheltään ja aivan lähisukulaisilta. Tiina Palosen haastattelemien suomalaisten musliminaisten mukaan Koraanissa ei kuitenkaan lue, että "pistä nainen huivi päähäsi".

Käytännössä useimmat musliminaiset käyttävät ulkona liikkuessaan hiukset peittävää huivia ja vähintään väljiä länsimaisia vaatteita. Jotkut ovat valinneet hunnun, joka peittää silmätkin. Osa kokee, että nilkkoihin saakka ulottuva vaate luo omaa yksityisyyttä ja suojaa sekä arvostusta.

Osa käännynnäisistä ei ole kuitenkaan valmis vaatetuksella julistamaan sitä, että elää ja rukoilee islamin lakien mukaan.

Ympäristön reaktiot huiveihin ja huntuihin ovat vahvoja.
- Tajutessaan minun olevan suomalainen, jotkut tulevat sanomaan, että hienoa kun uskallat etkä peittele uskoasi ja uskontoasi. On myös mummoja, jotka sylkevät kadulla päälle. Miehillä on hirveän usein yleisenä reaktiona selittämätön raivo, kertoo suomalainen musliminainen.

Hän uskoo, että miesten reaktio saattaa johtua siitä, etteivät he pysty katsomaan naista kuten ketä tahansa naista.
- Minimekkoisia he voivat ihailla mielin määrin, mutta kun tulee nainen, joka on jotain, jota ei katsota, he raivostuvat ja saattavat sanoa aika kamaliakin asioita.

Kasvonsa peittävä suomalaisnainen kertoo pelon olevan käsin kosketeltavaa. Vanhemmat ihmiset saattavat mainita jotain Saddam Husseinista, ydinohjuksista tai hunnun alla piilossa olevista kranaateista.

Vallankäyttöä vaatteella

Nyt on nähtävissä toisensuuntainen ilmiö. Osa työssäkäyvistä ja kodin ulkopuolella aktiivisesti liikkuvista naisista on ruvennut käyttämään huntua, koska se on tasa-arvoistava. Se toimii merkkinä siitä, että vaikka nainen on lähtenyt kadulle hän ansaitsee kunnioitusta, eikä odota, että vieraat miehet kiinnittävät häneen huomiota.

Ns. hijabiin pukeutuneet musliminaiset eivät siten samaisen tulkinnan mukaan aio luopua oikeudestaan osallistua julkiseen elämään nykypäivän islamilaisissa maissa, vaan he luovat oman loukkaamattoman alueensa pukeutumisen avulla.

Pukiessaan hijabin naisesta tulee saavuttamaton ja jopa hiljaisen uhkaava. Hijab merkitsee naisen valtaa valita, kenen hän sallii nähdä itsensä. Hän itse näkee kaiken, mutta häntä katsova saattaa tuntea hämmennystä ja pelkoa.

Länsimaisten ihmisten on tietysti vaikeahkoa ymmärtää sitä, että hijabin tarkoitus on peittää se, mikä on naisessa pyhää ja kiellettyä eli hänen seksuaalisuutensa, mutta toisaalta hijab myös korostaa naisen seksuaalisuutta viestittämällä, että hänen vartalonsa on niin vaarallinen, että se pitää peittää.

Islamilaisten auktoriteettien mukaan on oikeaoppista pukeutua julkisuudessa mahdollisimman epäeroottisesti. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Olla muslimi merkitsee taitoa kontrolloida katsettaan ja säilyttää myös oma yksityisyytensä.

Islamilaisen ihmiskuvaan kuuluu myös positiivinen suhtautuminen seksuaalisuuteen, kirjoittaa Sylvia El Kaddioui Helsingin yliopistosta. Avioliittoon kuuluu paitsi oikeus sukupuolielämään, jopa velvollisuus tyydyttää puolison seksuaaliset tarpeet. Naiselle eron saaminen on miestä vaikeampaa, mutta riittävä syy on aviovelvollisuuden laiminlyöminen.

Taustalla on ajatus, että avioliitossa tapahtuva seksuaalisuhde on hyväksi ihmisen terveydelle, mutta myös moraalille, sillä se varjelee hänen siveyttään suojaamalla laittomien suhteiden houkutuksilta.

Poikien ympärileikkaus on vanha esi-islamilainen tapa Arabian niemimaalla, mutta sitä ei suoraan mainita Koraanissa. Tyttöjen ympärileikkaus ei kuulu islamilaisiin tapoihin ja suurimmalla osalle muslimeista se on täysin tuntematon tapa.

Niitä kuitenkin tehdään yhä Somaliassa, Sudanissa ja Egyptissä. Tämä tyttöjen silpomiskulttuuri onkin kuohuttanut suomalaisten mieliä somalipakolaisia vastaan.

MARGIT HARA
14.5.1999

Lue lisää islamista ja muslimeista Verkkouutisten arkistosta:

• Islam koostuu kymmenistä lahkoista
• Paaston ja juhlinnan ramadan
• On pyhiinvaelluksen aika
• Egyptin ympärileikkausoikeudenkäynnin päätöstä lykättiin taas
• Pitääkö naisen totella lakia vai islamia?
• Tappavat housut
• Saatananpalvojiksi leimatut nuoret pelkäävät henkensä puolesta