Öljyn kysyntä ylittämässä tarjonnan

OPEC:n tuotantokuri pitänyt odotettua paremmin



Öljynviejämaiden järjestö OPEC on noudattanut alennettuja tuotantokiintiöitään ennakoitua kurinalaisemmin. Kartellin ilmoittamat supistukset toteutuivat huhtikuussa 85-prosenttisesti. Tämä tukee öljyn hintaa, joka on viime viikkoina kirinyt ylöspäin vuoden alun pohjalukemista.


Huhtikuussa OPEC:n päivätuotanto laski 1,6 miljoonalla tynnyrillä edelliskuukauden lukemista. OECD:n alainen kansainvälinen energiajärjestö IEA tosin huomauttaa, että vähentynyt tuotanto ei ole vielä merkittävästi keventänyt maailman öljyvarastoja.

Uutistoimistojen siteeraaman IEA:n katsauksen mukaan öljyn markkinanäkymien voidaan kuitenkin odottaa jatkossa edelleen paranevan. IEA uskoo OPEC:n saavan toukokuussa läpi yli 90 prosenttia tuotantosupistuksistaan. Näin ollen voidaan vähitellen odottaa myös varastojen tuntuvaa hupenemista.

Samaan aikaan öljyn kulutus jatkaa kasvuaan talouskriisin kolhimassa Aasiassa, ennen muuta Japanissa ja Etelä-Koreassa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä öljyn kysyntä ylittikin tarjonnan ensi kertaa pitkiin aikoihin.

IEA arvioi maailman öljyn kulutuksen kasvavan tänä vuonna liki miljoonalla tynnyrillä 74,85 miljoonaan tynnyriin päivässä. Tästä määrästä OPEC tuottaa lähes 40 prosenttia.

OPEC laistanut aiemmin kiintiöistä

Öljyn historiallisen raju hinnanlasku alkoi toissa vuoden lopussa, kun Aasia vajosi talouskriisiin. Juuri ennen myllerrysten alkua OPEC korotti tuotantokiintiöitään, minkä seurauksena maailmaan alkoi virrata selvästi enemmän öljyä kuin heikentyneet markkinat jaksoivat niellä.

Viime vuonna OPEC pyrki paikkaamaan erehdyksiään leikkaamalla kiintiötä kahteen otteeseen, mutta öljyn tynnyrihinta ei noussut lähellekään romahdusta edeltänyttä 19 dollarin tasoa.

Pahimmillaan öljy vajosi viime joulukuussa alle kymmenen dollarin tynnyriltä. Vasta OPEC:n maaliskuussa päättämien kolmansien tuotantosupistusten jälkeen hintakäyrä kääntyi selvästi ylöspäin.

Markkinoilla OPEC:n toimiin on tähän saakka suhtauduttu epäilevästi. Varsinkin viime vuonna tuotantokuri rakoili pahasti, kun eräät maat, Venezuela etunenässä, rikkoivat järjestelmällisesti kiintiöitään. Lisäksi Iran riiteli kartellin muiden jäsenten kanssa omista supistuksistaan.

OPEC:n maaliskuisten päätösten jälkeenkin ilmassa väreili epäilys siitä, kuinka hyvin tuotantovähennykset saadaan täytäntöön.

Maaliskuussa eräät analyytikot arvioivat, että Euroopan tärkeimmän raakaöljyn, Pohjanmeren Brentin tynnyrihinta pysyttelee vuoden alkupuoliskolla 12-13 dollarin tasolla, jos OPEC:n supistuksista kolme neljäsosaa toteutuu.

Nämä arviot ovat osoittautuneet liian varovaisiksi, sillä Brent maksoi viime viikolla enimmillään yli 17 dollaria tynnyriltä, kun vuoden alussa hinnat matoivat 10 dollarin tasolla.

Halpa öljy auttanut läntistä maailmaa

Öljyn kallistuminen tietää hyvää OPEC:n jäsenille sekä muille öljyn viejämaille, kuten Norjalle ja Venäjälle, joiden talouksia hintaromahdus on kolhinut pahasti.

Yhtä myönteisenä eivät tilannetta ainakaan tällä hetkellä koe läntiset öljynjalostamot, joiden jalostusmarginaalit hupenevat raakaöljyn kallistuessa lopputuotteita nopeammin.

Esimerkiksi Euroopassa jalostamot ilmoittivat huhtikuussa niukimmista marginaaleista pariin vuoteen. Jalostusmarginaalilla tarkoitetaan raakaöljyn ja siitä valmistettujen lopputuotteiden hintojen väliin jäävää siivua.

Kallistunut öljy alkaa hiljalleen vaikuttaa myös teollisuusmaiden kansalaisten arkeen. Kun Euroopan maat joutuvat jatkossa maksamaan enemmän tuomastaan öljystä, seuraukset heijastuvat inflaatiolukuihin.

Euroopan keskuspankki arvioikin viime viikolla, että inflaation lasku näyttää euroalueella tällä erää pysähtyneen. Tärkeänä syynä tähän EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg mainitsi juuri öljyn hinnan nousun.

STT-IA
14.5.1999


TALOUS -SIVULLE