Sisältö
Pääsivu
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Linkit
Arkisto
EUnet

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi


14.5.1999

Ihanat leijonat laittomasti verkossa

Viimeistään kuluneen viikon aikana suomalaisten huulille ja "jalan alle" on tarttunut jääkiekkoleijonien menestyksen myötä hitti "Ihanaa, leijonat, ihanaa". Väärään osunut arvaus ei liene, että kappale on lähiviikkojen listaykkönen ja toivekonserttien toivotuin iskelmä.

Lätkätunnari on jyväskyläläisen A-tyyppi -yhtyeen koostama miksaus. Sen keskeisinä elementteinä ovat Antero Mertarannan selostukset jääkiekon MM-kisoista vuosilta 1995 ja 1998.

Mertaranta on yksi kappaleen tekijänoikeuksien haltijoista, onhan hänet merkitty sekä laulajaksi että sanoittajaksi. Muut tekijät haluavat toistaiseksi kätkeytyä taiteilijanimien taakse, mutta se ei vie heiltä tekijänoikeuksia kappaleeseen.

Kappaleen suosiolla on myös nurja puolensa. Sitä levitetään ilman lupaa ja tekijänoikeuksia myös Internetissä. Kappaleen tekijät ovat löytäneet teoksensa ainakin kahdeksalta kotisivulta MP3-muodossa.

Kansainväliseksi menestyskappaleeksi lätkätunnari tuskin koskaan kohoaa. Se käy kuitenkin esimerkkinä siitä, kuinka ongelmallinen väline Internetkin voi tekijänoikeuksien kannalta olla.

Tällä hetkellä Euroopassa myytävien musiikkituotteiden markkinoista yli 80 prosenttia on ei-eurooppalaisissa käsissä. Sähköisten tekijänoikeuksien tiukentaminen saattaisi johtaa kaupan merkittävämpään keskittymiseen Hollywoodin megayhtiöiden käsiin.

Se taas olisi vastoin esimerkiksi EU:n parlamentin kulttuurivaliokunnan esittämiä mielipiteitä. Se ei myöskään parantaisi eurooppalaisten taiteilijoiden mahdollisuuksia teostensa julkistamiseen ja myymiseen.

Toisaalta EU:n parlamentin käsittelemän Barzantin mietinnön mukaan digitaalisia tekijänoikeuksia voidaan parhaiten suojella kieltämällä materiaalin välittämiselle välttämätön väliaikainen kopiointi. Yksi mietinnön tärkeimmistä tavoitteista on parantaa eurooppalaisten oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia töidensä julkaisemiseksi.

Suomi ei voi järin laajasti ylpeillä iskelmäkulttuurin kansainvälisillä menestyksillä tai myyntiluvuilla. Mertaranta kumppaneineenkaan tuskin kansainväliseen megatähteyteen yltää.

Internet tarjoaisi helpon ja nopean väylän musiikinkin kansainväliseen levitykseen. Oikeutettu tekijänoikeuksista kiinni pitäminen sitä jarruttaa. Suosiako siis liberaalia levitystä vai suojellako tekijänoikeuksia teoksiinsa?

ILPO KIURU

P.S. Valistunut arvaus on sekin, että erilaisten epävirallisten Saku Koivu- ja Lätkäleijonat-sivujen määrä Internetissä kasvaa MM-kisojen jälkeen räjähdysmäisesti, etenkin, jos Suomi menestyy kisojen loppuottelussakin. Puuttuuko "direktoraatti" asiaan?