OECD:n uusi arviointihanke kattaa puolet maailman 15-vuotiaista

Suomi mukaan OECD:n oppimistulosten suurvertailuun



Suomalaisen kouluopetuksen tuloksista aletaan saada kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa OECD:n uuden arviointihankkeen myötä.


Ensi keväänä alkava matematiikan, luonnontieteiden ja äidinkielen oppimistulosten ns. PISA-arviointi toteutetaan näillä näkymin 33 maassa ympäri maailman. Tavoitteena on arvioida 15-vuotiaiden valmiuksia niin jatkokoulutukseen, työelämään kuin aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseenkin.

Huhtikuun lopussa tuhatkunta suomalaistakin peruskoulun päättäjää ehti jo osallistua arviointihankkeen esikierrokseen, jonka tulosten perusteella luodaan lopulliset vertailumittarit.

Jatkossa varsinaisten arviointikierrosten suomalaisotos on noin 5 000 yhdeksäsluokkalaista 160-170 koulusta. Koko tutkimusotokseen mahtuu 150 000 nuorta, jotka on valittu edustamaan omien maidensa koko ikäluokkaa.

- Tutkimus tavoittaa näin noin puolet maailman 15-vuotiaista, joten se on suurin koskaan tehty oppimisarviointi, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala.

Hän pitää tärkeänä sitä, että mukaan tulevat myös erityisopetusta saavat nuoret. Suomessa PISA- eli Program for International Student Assessment -hankkeen toteuttaa Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tavoitteena elämänläheisyys

Pisa-arviointi pidetään kolmen vuoden välein niin, että tehtävät painottuvat vuorotellen joko matematiikkaan, luonnontieteeseen tai äidinkieleen. Ensi keväänä keskitytään ennen muuta lukutaitoon.

Uutta on se, että tietoa kertyy aina kaikista aineista samalla kertaa. Tutkijat pääsevät näin selvittämään, miten tiukasti esimerkiksi luonnontieteiden osaaminen on sidoksissa äidinkielen taitoon.

PISA-hanke pyrkii muutenkin tarkastelemaan osaamista uudesta näkökulmasta. Perinteisestä oppimisarvioinnista poiketen oppilaiden taitoja ei punnita opetussuunnitelman tavoitteista vaan arkielämän tarpeista käsin. Tehtävävihkojen aihealueita ei siis poimita suoraan oppikirjoista.

Mikä tahansa arjen pulma ei silti kelpaa, kun tehtävän pitäisi aueta 33 eri maan lapsille. Valmistelutyöhön osallistuneet tutkijat ovat välillä kiivaastikin keskustelleet tasapuolisuudesta, kertoo Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi.

Monet tehtävät on jouduttu kokonaan hylkäämään niiden kulttuuri- tai kielisidonnaisuuden takia.

Esimerkiksi sopii tehtävä, jonka pääosassa oli autokyytiin joutunut cocacola-purkki. Välijärvi kertoo venäläisten torpedoineen yhdysvaltalaisen ehdotuksen, koska jo auto on monelle venäläislapselle vieras asia kolajuomasta puhumattakaan.

Pelkästään esikierroksen tuhatsivuisen koemateriaalin tarkka kääntäminen suomeksi on sekin vaatinut kuuden kääntäjän työn.

EU-arviointia ei kaivata

Sarjala on kuitenkin tyytyväinen juuri siitä, että vertailu ulottuu Euroopan ulkopuolelle. Hän pitää tärkeänä esimerkiksi Kiinan, Yhdysvaltojen ja Australian mukanaoloa.

EU:n piirissäkin on viritelty ajatusta yhteisestä koulutusarvioinnista, mutta pääjohtaja ei aikeesta innostu.
- Arviointi syö itsensä hengiltä, jos näitä rupeaa tuhottomasti tulemaan, hän tuumaa.

Jo PISA-hanke vaatii yhteennivomista yhdeksäsluokkalaisten kansallisen oppimisarvioinnin kanssa, jotta samaa ainetta ei samana vuonna testattaisi kahteen kertaan.

Teollisuusmaiden järjestöllä OECD:llä on koulutuksen arvioinnissa ennestäänkin vankka asema. Se kokoaa vuosittain Education at a Glance -tilaston, joka mittaa muun muassa koulurahoitusta, koulutuksen kestoa, opettajamääriä ja koulutuksen tuottamaa urahyötyä eri maissa.

Jättiopus ei kuitenkaan kykene valaisemaan opetuksen sisältöä tai tuloksia, joiden kuvaamiseen PISA pyrkii muokkaaman omat laatumittarinsa.

OECD tuottaa koulutuksesta myös maakohtaisia selvityksiä sekä suppeampia teema-arviointeja, joissa on pureuduttu muun muassa tiedepolitiikkaan, aikuisten lukutaitoon ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten koulutukseen.

STT-IA
14.5.1999


ULKOMAAT -SIVULLE