SDP:n esivaaliehdokkaat hyvin samanmielisiä



Esivaalikamppailu SDP:n presidenttiehdokkaan valinnassa vaikuttaa hyvin laimealta. Esivaaliehdokkaat ulkoministeri Tarja Halonen, europarlamentaarikko Pertti Paasio ja EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman olivat sunnuntaina Imatralla ainoassa yhteisessä vaalitilaisuudessa. Tilaisuuden tunnelma ei kuitenkaan mitenkään paljastanut, että kyse olisi ollut vaalikamppailusta.


Ehdokkaat olivat lähes liikuttavan yksimielisiä asiasta jos toisestakin. Puheenvuoroissa myös kilvan kehuttiin vastaehdokkaita. Myös pikakysely yleisön joukossa paljasti, ettei mitään varsinaisia eroja mielipiteissä ollut havaittavissa. Mutta tuskinpa kukaan mitään kiivasta sanailua oli odottanutkaan.

Ainoan eron mielipiteissä huomasi Halonen, kun hän kertoi vastustavansa sitä, että suomalaiset joutuisivat osallistumaan rauhaan pakottamiseen. Kuitenkin Paasion ja Södermaninkin näkemyksissä tästä asiasta kyse lienee ollut lähinnä sävyeroista.

Vaalitilaisuus kesti pari tuntia. Sen aikana ei kertaakaan puututtu siihen, että presidentti Martti Ahtisaari kieltäytyi esivaalista ja että puolueen presidentinvaalikuviot ovat ainakin ulkopuolisten silmissä saaneet hieman erikoisen sävyn.

Osaksi hiljaisuus tästä asiasta selittyi varmasti sillä, että tilaisuus oli järjestetty Vuoksenniskalla, suomalaisen sosialidemokratian vahvimmalla alueella.

Vuoksenniskaan työväentaloon oli saapunut hieman toistasataa kuulijaa. Totuttuun tapaan yleisön keski-ikä oli suhteellisen korkea.

Presidentti on mielipidevaikuttaja

Pääosa keskustelusta koski presidentin roolia ulkopolitiikassa ja Eurooppa-politiikassa. Halonen muistutti, että maailmassa on muutakin kuin Eurooppa. Hän kaipaili edelleen sosiaalidemokraattista solidaarisuushenkeä.

Paasio toi selkeästi esille, ettei hän kannata Suomen jäsenyyttä NATO:ssa. Jäsenyys olisi hänen mielestään omiaan enemmän lisäämään jännitystä Suomen rajoilla kuin poistamaan sitä. Söderman halusi, että Suomen olisi otettava aiempaa enemmän yhteyksiä Saksaan.

Kaikki ehdokkaat olivat jokseenkin yksimielisiä siitä, että pääministeri hoitaa käytännön EU-asiat. Kuitenkin presidenttiä tarvitaan huippukokouksissa silloin kun kyse on presidentin toimivaltaan kuuluvista asioista eli siis ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Erimielisyyttä ei ollut myöskään siitä, etteikö presidentti olisi sisäpolitiikassa vahva mielipidevaikuttaja. Halosen mielestä presidentin kannattaa esittää mielipiteitä silloin tällöin mausteena, mutta aina ei olisi syytä olla esillä.

Sekä Paasio että Söderman oudoksuivat puheita, että presidentti vain avaisi maatalousnäyttelyjä. Heidän puoluetoverinsa kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja esitti taannoin tämmöisiä näkemyksiä.

Kristillisessä hengessä

Niin ikään ehdokkaat olivat samaa mieltä siitä, että Suomeen ei kaivata palkka-armeijaa. Liioin kukaan ei kannattanut Karjalan palauttamisen ottamista esiin Venäjän kanssa.

Esillä oli myös kunkin ehdokkaan suhde kirkkoon. Paasio on kirkon jäsen, eikä hänellä ole ollut harrastusta erota. Häntä miellyttää eritoten humaanisten arkkipiispojen yhteiskunnallinen panos.

Halonen kertoi eronneensa kirkosta 20-25 vuotta sitten. Kristilliset arvot ovat eroamisen jälkeenkin olleet hänellä mukana. Söderman muistutti, että kirkko on keskellä yhteiskuntaa, jonne se myös kuuluu.

Kaikilla oli myös hauskoja kommentteja tarjottavanaan yleisölle. Erityisesti Söderman kunnostautui tällä alueella.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut työministeri Sinikka Mönkäre toi esiin eurooppalaisen "small talkin". Etelä-Karjalassa tämä tarkoittaa hänen mielestään sitä, että vieraalta kysytään "kuka sie olet, mistä sie tulet ja mitä siulla on kassissais". Tähän Paasio lohkaisi, että Turussa kysyttäisiin, että "mitä sää tääl teet".

STT-IA
16.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE