 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tehostamisen vaatimus kalvaa suomalaista maataloutta
Maaseutu on professori Juha Siltalan mielestä tuomittu autioitumaan vain, jos Suomen maataloudelta vaaditaan massatuotannon kilpailukykyä.Siltala ihmettelee vaihtoehdottomuutta, johon suomalainen maatalous on ajettu. Hänen mielestään suuruuden logiikka, kasva tai kuole -ajattelu, näkyy muuttovirtoina maaseudulta: muutto on joukkopsyyken protesti kaiken tehostamista vastaan. Helsingin yliopiston historian laitoksella professorina työskentelevä Siltala etsii pienimuotoisen maatalouden oikeutusta menneisyydestä. Suomalainen perheviljelmä oli aikanaan ajateltu perusturvaksi omalla taloudelle. Se tuotti vientiin vähän, mutta elätti puolittaisessa omavaraistaloudessa isonkin perheen. Siltala pohdiskeli maatalouden ja maaseudun asemaa ja mahdollisuuksia maaseudun ympäristöarvoja käsitelleessä seminaarissa Helsingissä. Siltala korosti maaseudun niitä puolia, joihin varsinkin työn ja kiireen ahdistamat suomalaiset tuntevat vetoa. Maaseutu tarjoaa tilaa ja rauhaa, hallittavaa elinpiiriä ja mahdollisuutta tuottaa itse ruokansa. Nuoretkin toivovat omaa tilaa, hän uskoi. - Suomalainen mieli on vielä hyvin talonpoikainen, muistutti Siltala. Osa-aikatyö maalla mummonmökissä houkuttelee monia. Maaseudulla on kuitenkin omaksuttava kaupunkikulttuurin hyviä puolia ja luovuttava yhdenmukaistamisesta - ja naapurin vahtaamisesta. Siltala huomautti, että vanha maalaisyhteisö saattoi olla ahdistava paikka.
Maatalous on "brysselisoitu"Seminaari oli osa Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimushanketta, jossa tutkitaan muun muassa maaseudun ympäristöarvojen tuotteistamista eli sitä, onko viljelijälle syytä maksaa esimerkiksi kauniin peltomaiseman ylläpidosta.Seminaarissa keskusteltiin myös tiedotusvälineiden roolista suomalaisen maatalouden ja maaseudun kuvaajina. Tiedotusvälineiden osuuden uskotaan korostuneen, koska suomalaiset vieraantuvat alkutuotannosta. Tutkija Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta on löytänyt median välittämästä kuvasta muun muassa seuraavat piirteet: maatalous on "brysselisoitu" - maanviljelijä on siirtynyt navetasta tupaan kirjoittamaan tukihakemuksia - ja toisaalta maataloudesta on tehty jotakin eksoottista, josta kerrotaan vanhojen matkakertomusten tapaan. Matkakertomuksissa tehtiin vieraasta tuttua, nyt tutusta maaseudusta tehdään etelän kaupunkien lukijoille vierasta, esitti Heikkilä.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE