Paremmaksi ihmiseksi vapaamuurariuden avulla

Niistä sitkein on muurareiden kammoksuma ikivanha myytti, jonka mukaan järjestö on johtavassa asemassa olevien herrojen hyvä veli -kerho, jossa sumplitaan asioita pimeästi toisten selän takana.

Käytännössä vapaamuurarius halutaan pitää erillään työelämästä. Siitä ei saisi olla sen paremmin hyötyä kuin haittaakaan arkityössä.

Vapaamuurarit eivät puhu politiikkaa tai uskonasioita. Ne ovat jokaisen omia yksityisasioita, eikä niitä sovi käsitellä veljien kesken.
- Meillä on samat eettiset arvot, joita opettajat ovat opettaneet ihmisille vuosituhansia, vapaamuurari Aulis Levä sanoo.

Omasta eettisestä kehityksestään Levä ei halua puhua, mutta hän sanoo huomanneensa ympärillään miellyttävän ja avuliaan kaveripiirin.
- Kavereita on autettu jaloilleen, jos ei nyt ihan katuojasta, niin joka tapauksessa hyvin vaikeista oloista.

Sibelius sävelsi vapaamuurarien musiikin

Suomalaiset vapaamuurarit tunnistaa Jean Sibeliuksen musiikista. Sibelius on säveltänyt vapaamuurareiden seremoniallisen ns. rituaalimusiikin (Musik religiös, op. 112). Saksan vapaamuurarit soittavat Mozartin musiikkia. Muiden maiden musiikkiin Levä ei ole tutustunut.

Muita kansallisia piirteitä vapaamuurarijärjestöillä ei juuri ole, vaan toiminta on kaikissa maissa varsin samanlaista. Kunkin maan suurloosit toimivat kuitenkin täysin itsenäisesti ilman kansainvälistä ylijohtoa.

Eri maiden suurloosien suursihteerit tapaavat toisiaan säännöllisesti. Toisensa tunnustaneilla mailla on aivan diplomaattitapaan suuredustaja, joka hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä.

Uusien maiden loosit saattavat toimia aluksi jonkun toisen maan suurloosin alaisina. Suomen ensimmäiset loosit olivat New Yorkin suurloosin alaisina, kunnes Suomeen perustettiin oma suurloosi.

Nyt Virossa toimivat neljä loosia ovat olleet Viron piirinä Suomen suurloosin alaisia, mutta virolaiset perustavat oman suurloosinsa ensi tiistaina. Levä arvioi, että Virossa on noin 80 vapaamuuraria. Suomessa heitä on reilut 5 500.

- Sota-aika aiheutti pienen notkahduksen käyriin, mutta muuten jäsenmäärä on kasvanut noin 1-2 prosenttia vuodessa.

Vapaamuuraria ei tunnista kävelytyylistä

Vapaamuurarius on monelle elinikäinen harrastus. Harva eroaa jäsenyydestä muuten kuin kuolemalla. Levä itse on ollut vapaamuurari 25 vuotta. Hän muistelee tuoneensa järjestölle puolen tusinaa uutta jäsentä, joista viimeisin hänen oma poikansa.

Vapaamuurariksi ei pyritä vaan kutsutaan. Jäsen voi esittää uutta jäsentä muiden hyväksyttäväksi. Uudet jäsenet on hyväksyttävä yksimielisesti.

- Kieltämisperusteeksi ei käy se, että minä en tykkää tuosta tai että tuo on vaimoni esimies tai ilkeä naapuri. Taustalla on oltava syvällistä tietoa jäsenehdokkaasta.

Levä sanoo, ettei vapaamuuraria voi tunnistaa niin kuin maalaista siitä, että joka seitsemäs askel on pitkä, kun ojan yli hyppää.

Hän uskoo, että saattaisi tunnistaa jonkun vapaamuurariksi keskusteltuaan tämän kanssa. Vannoutuneen vapaamuurarin tietysti tuntee rintamerkistä, joka voi olla tumman puvun rintapielessä.
- Joku käyttää rintamerkkiä samalla tapaa kuin veteraanit tammenlehvää.

Harrastus vie vähintään yhdeksän iltaa vuodessa

Levä laskee, että vapaamuurarius vie muurariveljeltä vähintään yhdeksän iltaa vuodessa. Sen verran on oman loosin perusistuntoja. Aikaa saa kyllä kulumaan useita kymmeniä iltoja vuodessa, jos haluaa vierailla ja osallistua muihin tapahtumiin.

Levän kalenterissa on noin 50 tapahtumaa. Ne ovat kokouksia, suunnittelukokouksia, keskustelu- ja lounastilaisuuksia sekä istuntoja. Tilaisuudet ovat yleensä illalla kuuden jälkeen.

Vain yhdestä istunnosta Levä on ollut pois 25 vuoden aikana.
- Olin silloin työmatkalla Lapissa, enkä päässyt Helsinkiin.

Levää viehättää vapaamuurariudessa roolipelien täydellinen puuttuminen.
- Veljien keskuudessa voi esiintyä ilman roolileikkejä. Täällä arvostetaan miestä vain vapaamuurarina, eikä sen mukaan, onko hän toimitusjohtaja vai duunari.

Epäilyyn, että muurarien joukossa ei olisi juuri duunareita, Levä toteaa:
- En nyt panisi ammatteja riviin, mutta kyllä täällä tietysti ei-akateemisiakin on mukana, jos se nyt on joku mittari.

Vapaamuurarit ovat perinteisesti miehiä. Levän mukaan se johtuu järjestön taustasta. Vapaamuurarius perustuu keskiajan rakentajakiltoihin.
- Silloinhan miehet opettelivat ammatin. He elättivät perheen ja tekivät työt.

Sibelius ja Ryti tunnetuimmat vapaamuurarit

Suomessa on reilut 5 500 vapaamuuraria. Sota-aika aiheutti pienen notkahduksen käyriin, mutta sen jälkeen jäsenmäärä on kasvanut noin 1-2 prosenttia vuodessa.

Suomen tunnetuimpia vapaamuurareita ovat olleet presidentti Risto Ryti ja säveltäjä Jean Sibelius.

Eettisiä periaatteita korostava vapaamuurariaate syntyi Englannissa. Suomeen se tuli New Yorkista amerikansuomalaisten siirtolaisten välityksellä. Ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin Helsinkiin elokuun 18. päivänä 1922, suurloosi kaksi vuotta myöhemmin.

Suomalaisilla oli aiempaakin kokemusta vapaamuurariudesta. Aate tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvun loppuvuosina. Turussa ehti tuolloin toimia oma vapaamuurariloosi, kunnes keisari Aleksanteri I lakkautti vuonna 1822 kaikki "salaseurat".

STT-IA
14.5.1999