Keulaporttien turvallisuus askarrutti meriturvallisuusseminaarissaUppoamatonta laivaa ei ole ja meriturvallisuus riippuu tekniikan kehittymisestä huolimatta edelleen inhimillisestä osaamisesta. Helsingissä maanantaina pidetyssä meriturvallisuusseminaarissa pohdittiin tekniikkaan ja inhimilliseen osaamiseen liittyviä merenkulun turvallisuuskysymyksiä. Esille nousivat myös surullisen kuuluisat keulaporttirakenteet ja niiden mahdollisesti vaatimat säärajoitukset. Autolautta Estonia painui pohjaan, kun aluksen keulavisiiri hajosi ajettaessa myrskyssä kovalla vauhdilla. Merenkulkulaitoksen turvallisuusjohtaja Heikki Valkonen totesi esitelmässään säärajoituksista ja päällikön vastuusta, ettei vahvoillakaan keularakenteilla voi sinällään taata laivan uppoamattomuutta. - Hyvä ystäväni, nyt jo eläkkeelle siirtynyt tunnettu laivanrakentaja Olli Pylkkänen totesi kerran, että "ei sellaista laivaa voida rakentaakaan, jota ei saisi ajamalla rikki". Minä uskon, että näin on, Valkonen sanoi.
Visiirikeskustelu jatkuu kiivaanaMatkustaja-aluksille asetettavat mahdolliset säärajoitukset nousivat entistä enemmän esille Estonia-tutkimusraportin valmistuttua joulukuussa 1997. Raportti johti ro-ro-matkustajalaivojen keularakenteiden laajaan tutkimiseen.- Viime lokakuussa suomalaiselle ja virolaiselle autolautalle kovassa merenkäynnissä sattuneet keulavauriot ovat entisestään lisänneet keskustelua mahdollisten säärajoitusten määräämisestä keulaportilla varustetuille matkustajalautoille, Valkonen sanoi. Valkosen mukaan Norjan merenkulkuviranomaiset harkitsevat yleisluontoisten sää- ja aaltorajoitusten antamista omille aluksilleen. Rajoitusten mukaan aaltokorkeuden ylittäessä neljä metriä on vauhtia vähennettävä asteittain ja aaltokorkeuden ollessa 10 metriä tai enemmän vauhdin tulee olla viisi solmua. Valkonen totesi kuitenkin, ettei aluskohtaisiin rajoituksiin ole syytä lähteä ilman perusteellisia tutkimuksia. Valkonen muistutti, että matkustajaliikenne on ollut Suomessa kohtuullisen turvallista tähänkin asti, koska viimeinen suomalaiselle, kansainvälisessä liikenteessä olevalle matkustaja-alukselle tapahtunut onnettomuus on vuodelta 1966. Tuolloin Botnia ja Ilmatar törmäsivät Ahvenanmerellä ja kuusi ihmistä menehtyi.
Oppia kodinkoneohjeistaJohtaja Mikko Niini Kvaerner Masa-Yardsilta muistutti, että keskeinen osuus merenkulun turvallisuudessa on ihmisellä itsellään. - Tunnettujen tilastojen mukaan 80 prosenttia kaikista merionnettomuuksista johtuu inhimillisistä tekijöistä. Siksi laivoihin "lastataan" yhä enemmän tekniikkaa, jolla estetään ihmisten virheet, Niini sanoi. Niinen mukaan inhimillisen toiminnan onnistuminen yhä teknisemmäksi muuttuvassa ympäristössä vaatii hyvää perehdyttämistä ja ohjeistusta. - Kodinkoneissa jo tavanomaista laatutasoa vastaavien käyttöohjeiden laatiminen laivoille onkin telakoiden suurimpia haasteita siirryttäessä uudelle vuosituhannelle, Niini totesi.
STT-IA
|
AJASSA -SIVULLE