Suomalaistutkija: Yhteinen puolustus seuraava vaihe EU:ssa



Euroopan unionille ollaan luomassa yhteistä puolustusta, ja Suomen hallitus joutuu muutaman vuoden kuluessa päättämään, lähteekö Suomi siihen mukaan vai ei.


Mikäli Suomi osallistuu yhteiseen puolustukseen, merkitsee tämä myös NATO:n jäsenyyttä. Näin arvioi suomalainen tutkija Alexander Stubb, joka työskentelee Suomen suurlähetystössä Brysselissä.

Stubb on tutkinut EU:n niin sanottua joustavaa integraatiota, ja se on myös aiheena hänen tohtorinväitöskirjassaan. Väitöstilaisuus oli keskiviikkona arvostetussa brittiläisessä London School of Economicsissa.

Väitöskirjassa Stubb tarkastelee EU:n tuoreinta hallitusten välistä konferenssia, joka huipentui Amsterdamin huippukokoukseen kesäkuussa 1997.

Stubb kiinnittää erityistä huomiota siihen, että EU:n uudessa perussopimuksessa määritellään, kuinka ryhmä EU-maita pystyy joustavasti syventämään integraatiota silloin kun kaikki maat eivät halua olla mukana.

Tärkein esimerkki tällaisesta joustavuudesta on Stubbin mukaan vapaata liikkumista ja poliisiyhteistyötä koskevan Schengenin sopimuksen ottaminen osaksi Amsterdamin sopimusta.

- On erittäin todennäköistä, että seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa tulee esille puolustuskysymysten liittäminen joustavasti perussopimukseen. Uuden turvallisuussateenvarjon alle pääsevät EMU-maat, joihin hallitusten välisen konferenssin järjestämisen aikoihin kuuluvat todennäköisesti kaikki 15 EU-maata.

- Mielenkiintoista on, mitkä maat voivat ja haluavat lähteä mukaan uuteen puolustusrakennelmaan, kirjoittaa Stubb väitöskirjassaan.

Seuraava hallitusten välinen konferenssi aloittaa työnsä kun EU-maat ovat sopineet EU:n instituutioiden uudistamisesta.

Yhteinen puolustus looginen seuraava askel

Suomen tietotoimistolle antamassaan haastattelussa Stubb, 31, sanoo, että integraatiokehityksen seuraava looginen askel on poliittinen unioni, jolla on yhteinen puolustus.
- Täytyy olla kuin strutsi, joka työntää päänsä hiekkaan, jollei näe, että syntyy yhteinen puolustus.

Silloin Suomi joutuu vastaamaan, haluaako se olla mukana EU:n ytimessä vai ei, sanoo Stubb tähdentäen että puhuu tutkijan ominaisuudessa.

EU-yhteistyö on Stubbin mukaan syventynyt asteittain. Aluksi EU oli vapaakauppavyöhyke, joka sitten kehittyi tulliunioniksi, sisämarkkinoiksi ja lopulta talous- ja rahaliitto EMU:ksi.
- EU:n ytimenä ovat tulevaisuudessa EMU ja yhteinen puolustus, Stubb sanoo.

Itsestään selvää on Stubbin mukaan, että Suomen on oltava myös NATO:n jäsen, mikäli maa mielii mukaan yhteiseen puolustukseen.

- Hallituksen linja on, että NATO:n jäsenyys ei nykyisessä tilanteessa lisäisi Suomen turvallisuutta. Hieno asia on, että voimme valita, haluammeko tulevaisuudessa liittyä yhteiseen puolustukseen vai emme.

Stubb kiinnostui Eurooppa-kysymyksistä opiskellessaan Yhdysvalloissa, jonne hän matkusti tultuaan ylioppilaaksi 1988. Stubb oli aikoinaan myös maajoukkuetason pelaaja golfissa, mutta urheiluharrastus joutui väistymään opinto- ja virkamiesuran tieltä.

STT-IA
14.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE