YTV toivoo junaliikenteen pikaista kilpailuttamista



Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta (YTV) kannattaa lakiesitystä, jonka mukaan osa maamme rataverkkoa avattaisiin kilpailulle. YTV:n ostamassa liikenteessä kilpailutettu liikenne alkaisi toimia vuosien 2004-2005 aikana, jos lakiesitys tulee voimaan. YTV:n hallitus päätti asiasta tiistaina.


Päätös asiassa tehtiin parituntisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen. Matti Louekoski (sd.) ehdotti, että kilpailuttamisen ehtoja olisi pitänyt vielä selvittää ennen lausunnon antamista.

Ehdotusta kannattivat Heli Santala (sd.) ja Eija Grönfors (sd.). Äänestyksessä lakiesitys päätettiin kuitenkin hyväksyä äänin 8-3.

YTV ostaa tällä hetkellä VR:ltä lähiliikenteen junapalvelut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella. Jos liikenneministeriön valmistelema lakiehdotus tulee voimaan, voi YTV ostaa junaliikennepalveluita VR:n lisäksi myös muilta kilpailevilta yrityksiltä.

Liikenneministeriön valmisteleman lakiehdotuksen mukaan suuri osa maamme rataverkkoa avattaisiin kilpailulle. Rataverkon käyttöoikeuden voisivat saada Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden rautatieyritykset.

- Lakiehdotus tullee eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden aikana, jolloin laki yksityistämisestä tulisi voimaan viimeistään vuoden 2000 alussa, kertoo hallitusneuvos Jaakko Pohjola liikenneministeriöstä.

Hänen mukaansa käytännön kilpailun järjestäminen ja systeemin luominen veisi ainakin kolme vuotta lain voimaantulon jälkeen.

Suurin osa tavaraliikenteestä kilpailuun

Lakiehdotuksen mukaan tavaraliikenteestä kilpailulle avautuisi noin 60 prosenttia. Rataverkon käyttöoikeuden tavaraliikenteeseen voisivat saada kaikki rautatieyritykset.

Rataverkon käyttöoikeus koskisi kotimaan ja EU-maihin suuntautuvaa liikennettä. Venäjän liikenne jäisi edelleen VR:lle. Henkilöliikenteestä kilpailulle avautuisi 30 prosenttia. Todennäköisin kilpailukohde olisi Helsingin lähiliikenne. Kaukojunien henkilöliikenne säilyisi edelleen VR:llä.

Lakiesityksen mukaan ratakapasiteetti tulisi jakaa niin, että henkilöliikenne olisi etusijalla tavaraliikenteeseen verrattuna. Perusteluna on se, että henkilöliikenteessä aikatauluilla on suurempi merkitys kuin tavaraliikenteessä.

YTV ei sen sijaan hyväksy ratakapasiteetin jaosta esitettyä järjestelyä, jossa pitkämatkalaisella henkilö- ja tavaraliikenteellä olisi etusija Helsingin seudun lähiliikenteeseen nähden. YTV perustelee näkemystään sillä, että lähiliikenteen junien ja matkustajien määrä on moninkertainen muuhun henkilöliikenteeseen nähden.

YTV esittääkin, että muilla radoilla jakoperusteena esitettäisiin ainoastaan sitä, että henkilöliikenteellä on etusija tavaraliikenteeseen verrattuna.

Lakiesityksen mukaan varikot ja huoltotilat olisivat kilpailussa rautatieyrityksen omalla vastuulla. Asematiloja puolestaan voitaisiin luovuttaa myös ulkopuolisille yrittäjille. Lakiesitys lähtee siitä, että kukin yrittäjä omistaisi oman kalustonsa.

YTV ei kuitenkaan pidä järjestelyä varikkojen osalta hyvänä eikä kilpailua edistävänä.

STT-IA
14.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE