Animateureilla markkinarako
Matkailija käyttää aikansa entistä aktiivimmin
Yhä harvemman matkailijan toiveissa on löhöloma. Aktiviteettien luomiseen ja vetämiseen on syntynyt uusi ammattikunta. Pelkästään Kreikan hotellit ovat palkanneet 7 000 animateuria kehittämään liikuntaa ja iltaviihdettä vierailleen. Animateurien ammattikunta on vakiintumassa meillekin.
Suomen urheiluopistossa
on menossa neljäs täydennyskoulutuskurssi. Samoihin tehtäviin tähtävää
opetusta annetaan muallakin, mutta eri nimikkeillä.
Urheiluopiston koulutusohjelma luotiin osana kuuden EU-maan yhteistä
Leonardo-pilottiprojektia. Liikunnan ja erätaitojen lisäksi se
käsittää mm.
teatteri- ja ilmaisutaitoa sekä musisointia.
- Asiat eivät sinällään ole uusia, mutta ne on yhdistetty uudella
tavalla, sanoo
projektin koordinaattori Mairit Pellinen.
- Otamme ikään kuin
viihteellisemmän
näkökulman liikuntaan.
Eurooppalainen animateur-koulutus on saanut kansainvälisen matkailu-
ja
turismiorganisaation ITT:n virallisen laatutunnuksen. Koulutuksen
käyneet saavat
animateur-passin.
Vierumäeltä on valmistunut 25 animateuria. Osalla oli työpaikka
entuudestaan.
Jotkut ovat sijoittuneet järjestöihin ja eräät perustaneet yrityksen.
Vaellus ei katso ikää
Asiantuntijat eri maista vakuuttivat seminaarissa, että
liikuntamatkailu kasvaa,
kasvaa ja kasvaa. Professori George Stewart Skotlannin
matkailuinstituutista
muistutti, että jo prosentin-parin vuosittainen lisäys tuo
vuosikymmenessä
näkyvän muutoksen.
- Erityisen nopeasti kasvaa yli 55-vuotiaitten liikuntamatkalaisten
ryhmä. Heillä
on rahaa ja aiemman eläkeiän ansiosta myös aikaa. Britannian
tilastoissa
retkeily, kävely ja kiipeily on merkittävin liikuntaharrastus!
Mervi Hyvönen Matkailun kehittämiskeskuksesta kehotti
muistamaan tätäkin
vanhempia. Ohjelmia on tehty jopa yli 80-vuotiaista koostuville
ryhmille.
Esimerkiksi japanilaisia ikäihmisiä on miellyttänyt tunnin vaellus
suomalaisessa
luonnossa.
Kansainvälisyydellä
parhaat tulokset
Professori Stewart kertoo kiinnittäneensä animateureihin huomiota
Espanjan
Benidormissa viime vuosikymmenellä. Sittemmin muoti on vienyt heidän
asiakkaitaan Kreikan suuntaan.
Muutoksen vahvistaa professori George Costa Traakian
yliopistosta Kreikasta.
Kreikkalaistutkimuksen mukaan 80 prosenttia matkailijoista on
terveysorientoituneita. He haluavat aamuaerobicinsä myös lomalla.
Illalla
hiekkarantaa käytetään lento- ja jalkapallon peluuseen.
Kreikkalaisen hotellin palveluksessa saattaa olla jo 20-30 hengen
animateur-ryhmä. Hyvä kokoonpano saadaan Costan mukaan siten, että 40
prosenttia on kreikkalaisia, koska he tuntevat paikallisen historian
ja peliperinteen.
Loput saavat mielellään olla ulkomaalaisia, koska se tuo
kansainvälistä
tuulahdusta ja huumoria sekä kielitaitoa.
Aktiviteetti tuo takaisin
Leonardo-projekti autoi omalta osaltaan liikuntamatkailun
kansainvälistymistä.
Opiskelijat ja opettajat vaihtoivat paikkoja ja lisäsivät tietouttaan
yhteisissä
tapaamisissaan.
Esimerkiksi skotti Douglas Dow pohti tekemistä vieraille
Rhodoksessa. Hän
havaitsi italialaisten lähtevän kaikista helpoimmin mukaan.
- Koska iltaviihdepaikat olivat kaukana kyseisestä hotellista,
kehittelimme
ajankuluksi mm. tikanheittoa, pöytätennistä ja venyttelyä.
Professori Costan mukaan liikuntamatkailu on konsti saada verkkoon
kannattavin turisti: palaaja.
- Jos on nähnyt Parthenonin, ei sinne kaipaa
uudelleen. Hyvien aktiviteettien vetovoima on toisenlainen.
Belgialainen professori Paul de Knop muistutti myös toisesta
liikuntamatkailun
muodosta, jota voisi kutsua vaikkapa penkkiurheilumatkailuksi.
Maailmalla on
suuri joukko väkeä, joka matkustaa suosikkijoukkueensa tai -lajinsa
perässä
kustannuksia kysymättä.
Etäisyys ei este
Liikuntamatkailulla voidaan kääntää etäisyyskin myönteiseksi, uskoo
seminaariin
osallistunut ruotsalaisopiskelija ja opas Maria Hannefors.
- Frankfurtista Pohjois-Ruotsiin järjestetyt muutaman päivän
vaellusmatkat on
yllättäen buukattu täyteen. Käytämme positiivisesti Lapin ihmiset,
luonnon ja
seikkailumahdollisuudet. Toiminta aloitettiin liikemiesten ryhmistä,
mutta nyt se
on trendikästä muittenkin turistien keskuudessa.
Hannefors uskoo suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten löytävän
pohjoisessa
yhteisiä, kiinnostavia luontomatkailuohjelmia.
Leonardo-projektin yhteydessä tuli suomalaisten
sauvakävelyinnostuksestakin
vientituote. Yksi opiskelijoista harjoitteli Kanarian saarilla
vetämällä
sauvakävelyryhmiä. Hän on nyt saanut pysyvän työpaikan.
STT-VT
15.10.1999
Ajassa -sivulle
|