Kriittinen suhtautuminen antibiootteihin vahvistunut
Kriittinen suhtautuminen antibioottien käyttöön on edelleen vahvistunut sekä lääkärien että potilaiden keskuudessa. Suomalaiset potilaat tuntevat jo melko hyvin antibioottien tarpeettoman käytön haitat.Viime vuonna 48 prosenttia terveyskeskuslääkärin vastaanotolle hakeutuneista infektiopotilaista sai antibioottikuurin, kun viisi vuotta sitten noin 64 prosenttia infektiopotilaista hoidettiin antibiooteilla.
Tästä huolimatta 38 prosenttia potilaskyselyyn vastanneista arveli, että lääkärit määräävät edelleen liian herkästi antibiootteja.
Runsas neljännes potilaista suhtautui vastahakoisesti kuurin ottamiseen. Vain 40 prosenttia potilaista halusi hoitaa sen hetkisen infektionsa antibioottikuurilla.
Suomalaisten suhtautumista antibioottien käyttöön on selvitetty valtakunnalliseen Mikstra-ohjelmaan liittyvässä kyselyssä. Kyselyyn vastasi liki 6 000 potilasta 30 terveyskeskuksessa.
Potilaiden odotukset vaikuttavat päätöksiin
Kyselyssä selvitettiin, millaiset käsitykset antibiooteista on tällä haavaa vallassa potilaiden keskuudessa. Tämä on tärkeää siksi, että potilaan odotukset vaikuttavat myös lääkärien tekemiin hoitopäätöksiin, sanoo Mikstra-ohjelman projektipäällikkö Ulla-Maija Rautakorpi Pirkkalan terveyskeskuksesta.
Potilaat ovat Rautakorven mukaan seuranneet hyvin keskustelua antibioottien ympärillä. Suurin osa potilaista eli 88 prosenttia tietää jo, että antibioottien teho heikkenee, kun niitä syö usein.
Kolme neljäsosaa potilaista ymmärsi, että tarpeettomista antibioottikuureista on haittaa ja 62 prosenttia tiesi myös sen, ettei antibiootti auta virusten aiheuttamissa infektioissa.
Eniten virheellisiä käsityksiä liittyi keuhkoputkentulehduksen hoitoon, jonka oletettiin aika yleisesti vaativan antibioottikuuria, sanoo Rautakorpi.
Laajakirjoiset antibiootit edelleen huolenaiheena
Avohoidon mikrobilääkkeiden kulutus on ollut laskusuunnassa jo vuodesta 1996 lähtien. Edelleen kuitenkin antibiootit ovat ylivoimaisesti eniten määrätty avohoidon lääkeryhmä ja niitä käytetään meillä yleisemmin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
Suurena huolenaiheena ovat edelleen laajakirjoiset antibiootit, jotka eivät oikeastaan edes kuulu avohoidon ensisijaislääkkeeksi, sanoo tutkimusjohtaja Erkki Palva Lääkelaitoksesta.
Esimerkiksi kefalosporiineja käytetään meillä edelleen selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka käyttö onkin selvästi vähentynyt.
Avohoidossa määrätään vuodessa lähes kolme miljoonaa sellaista antibioottireseptiä, josta Kela maksaa korvausta. Resepteistä noin puolet tulee terveyskeskuslääkäreiltä. Lapset syövät näistä antibiooteista 36-38 prosenttia.
Suositukset juurrutetaan käytännön hoitotyöhön
Vaikka kriittisyys antibiootteja kohtaan näyttää edelleen kasvaneen, on tekemistä vielä paljon, sanoo dosentti Timo Klaukka Kelasta. Hoitokäytännöt vaihtelevat maan sisällä ja koko maassa ollaan nyt vasta sillä tasolla, missä Ahvenanmaalla oltiin jo vuonna 1996.
Infektiotautien viimeisimmän tiedon mukaiset hoitokäytännöt pyritäänkin nyt juurruttamaan kunnolla koko terveydenhuollon toimintaan, sanoo kehittämispäällikkö Marjukka Mäkelä Stakesista. Yleisimpien avohoidossa hoidettavien infektiotautien Käypä hoito -suositukset ovat jo valmistuneet.
Välikorva-, poskiontelo-, nielu ja keuhkoputkitulehduksen sekä ihoinfektioiden hoitosuositukset on julkaistu mm. tuoreimmassa Duodecim -lehdessä ja Duodecimin www-sivuilla sekä Lääkärin CD-romissa. Virtsatieinfektion suositusta vielä viimeistellään. Potilasversio on valmistunut toistaiseksi vasta välikorvantulehduksesta, sanoo Mäkelä.
STT-MH
15.10.1999
