Ässä-rykmentti 60-vuotias
Talvisodan maankuulun Ässä-rykmentin, jalkaväkirykmentti 11 (JR11), kokoamisesta tuli keskiviikkona kuluneeksi 60 vuotta.
Rykmentin harvenneet ja harmaantuneet rivit
omaisineen kokoontuivat juhlapäivänä
perinteisesti Ässän patsaalle Alli Tryggin puistoon
Helsingin Kalliossa.
Vuonna 1939 oli perjantai, 13. lokakuuta, kun
reserviläisille kävi kutsu kokoontua Helsingissä
Pitkänsillan pohjoispuolella sijaitseville kouluille.
Tällöin muutamassa päivässä muodostettiin
taisteluvahvuinen 3-pataljoonainen
Jalkaväkirykmentti 11, joka sai tunnusnimekseen
S-rykmentti. Tästä syntyi miesten kielenkäytössä
luontevasti nimitys Ässä-rykmentti.
JR11:n tie talvisotaan alkoi Haapaniemen kentältä
Helsingistä Harjun ruumishuoneen kautta:
Ässä-rykmentti sai käskyn siirtyä junakuljetuksin
Kuolemanjärvelle Länsi-Kannaksen
pääpuolustuslinjalle.
Aika taistelujen alkamiseen
käytettiin kuumeisesti kenttävarustelutöihin.
Vihollinen hyökkäsi Kannakselle 30. marraskuuta
1939.
Koko talvisodan 105 päivän ajan etulinjassa
taistellut rykmentti ei kertaakaan käskyttä
jättänyt viholliselle asemiaan. Käsky tulen
seisauttamisesta tuli 13. maaliskuuta 1940
Tervajoella. 4. divisioonaan kuulunut JR11
kotiutettiin pääosin kesäkuussa.
Jo sitä ennen Ässän miehet perustivat 8.
toukokuuta aseveliyhdistyksen ja naiset oman
yhdistyksensä lokakuussa 1940. Toiminta tähtäsi
rykmentin invalidien sekä sotaleskien ja -orpojen
auttamiseen, ja siinä oli aktiivisesti mukana
tasavallan presidentin puoliso rouva Gerda Ryti.
Ässä-rykmentin riveissä taisteli monia
huippu-urheilijoita, mm. viisi ME-tulosta juossut
Taisto Mäki, joka hyvän tahdon lähettiläänä
yhdessä Paavo Nurmen kanssa juoksi talvisodan
aikana Yhdysvalloissa miljoonien dollarien arvosta
rahaa ja tavaraa Suomelle.
Rykmentin kaatuneille pystytetty muistomerkki on
Aarre Aaltosen käsialaa. Sen paljasti Ässän
kokoontumisen yksivuotispäivänä 59 vuotta sitten
marsalkka Mannerheim, joka otti vastaan
rykmentin ohimarssin.
- Ei ole väliä sillä, mikä hän on siviilissä, köyhä
tai rikas, oppinut tai oppimaton, suomenkielinen
tai ruotsinkielinen. Kaikkiin suhtaudutaan samalla
tavoin, luonnehti Ässä-henkeä rykmenttiin
kuulunut professori L. Arvi P. Poijärvi
25-vuotisjuhlassa 1964.
Elossa olevien Ässä-rykmenttiläisten keski-ikä on
yli 80 vuotta. Kaartin Pataljoona huolehtii
perinnejoukko-osastona rykmentin muiston
vaalimisesta.
STT-IA
15.10.1999
Kotimaa -sivulle
|