Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Baltian maat tyytyväisiä EU:n maaraportteihin



Baltian maat olivat suhteellisen tyytyväisiä EU-komission keskiviikkona julkistamiin arvioihin maiden tilasta. Erityisesti Latviassa katsottiin, että Helsingin huippukokouksessa on odotettavissa maan pääsy varsinaisten hakijamaiden joukkoon.


Liettua puolestaan teki samanaikaisesti raportin julkistamisen kanssa uusia päätöksiä mm. rahansa sitomisesta euroon.

EU:hun pyrkivien varsinaisten ensimmäisen aallon maiden joukossa edustaa Viro ainoana Baltiaa. Maan ulkoministeriö totesi lausunnon jälkeen, että sitä tutkitaan huolella ja jatkotoimia suunnataan sen mukaan.

Yleisesti raportti vastasi virolaiskäsityksen mukaan maan tilaa ja kehitystä. Ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves sanoi, että Viro on kuuden ensimmäisen aallon hakijamaiden kärkipäässä. Hänen mukaansa nimenomaan Unkari on kärjessä saatuaan taloutensa ja hallintonsa euro-kuntoon.

- Virossa tiedetään talouden ja hallinnon pullonkaulat. Vaikeimpia ongelmia ovat edelleen maatalous, kalastus sekä pätevän henkilökunnan saaminen julkisiin virkoihin, sanoi ulkoministeri Ilves.


Tullivalvonta kuntoon

EU:n raportin mukaan Viron kehitys rakentuu edelleen vankalle pohjalle. Kuitenkin kehitys on hidastumassa monella alalla. Esimerkkeinä raportissa mainitaan työllisyys- ja sosiaalikysymykset.

Raportissa korostetaan myös, että Viron on saatava tulliasiat järjestykseen, koska Viron itäraja toimii maan ollessa EU:n jäsen koko järjestön itärajana.

Arvostelua saavat osakseen myös oikeuslaitoksen toiminta, meriliikenne ja sosiaalialan ratkaisemattomat kysymykset. EU-tukien käsittelyä varten Viron tulisi vahvistaa aluehallintoaan, jotta päätöksenteko voitaisiin ohjata mahdollisimman lähelle.


Liti sidotaan euroon

Toisen aallon maista Liettua sai raportissa melko voimakasta arvostelua. Komissio toteaa, että Liettuaa ei vielä voi pitää toimivana maatalousmaana.

Jonkin verran komissio antaa myönnytyksiä. Se katsoo, että maa on ottanut selviä edistysaskelia pääomien ja palveluiden liikkumisen vapauttamiseksi. Samoin on kilpailu alkanut maassa toimia.

Tekemistä on kuitenkin vielä paljon: talous vaatii suuria uudistuksia. Samoin on verotus uudistettava ja samalla kehitettävä valvontaa.

Liettuan presidentti Valdas Adamkus näki raportissa runsaasti myönteistä: Tärkeintä on se, että Liettuan kehitys on mennyt eteenpäin niin nopeaa vauhtia, että Helsingin huippukokouksessa on mahdollista hyväksyä maa toiseen aaltoon.

Pääministeri Algirdas Saugardas puolestaan osoitti, että EU antaa tunnustusta Liettuan pyrkimyksille demokratian ja markkinatalouden periaatteiden noudattamisesta. Samoin EU kiitti Liettuan energiapolitiikkaa ja erityisesti päätöstä sulkea Ignalinan ydinvoimalaitos vuodeksi 2005.

Samanaikaisesti raportin julkaisemisen kanssa Liettua päätti oman rahansa litin sitomisesta yksinomaan euroon vuoden 2001 jälkipuoliskolla. Aiemmin valuutta on ollut sidottu koriin, jonka päävaluutat ovat olleet dollari ja euro.

Liettua muodosti myös 12-jäsenisen komitean, jonka tehtävänä on kiinteästi seurata euro-integraation kehitystä maassa. Komiteassa ovat edustettuina teollisuus, talous, ammattiyhdistysliike ja sekä kansalaisjärjestöt hallinnon ohella.


Kielivähemmistöt turvattava

Latvia saa EU-komissiolta runsaasti myönteisiä lausuntoja. Se on kyennyt merkittävästi parantamaan lainsäädäntöään sekä toteuttamaan sen toimeenpanoa.

Samoin ovat EU:n sisämarkkinoihin liittyvät kysymykset edenneet nopeaa tahtia eurokuntoon. Sen sijaan maan sisäinen julkisen hallinnon uudistaminen takkuaa edelleen.

Lisää näyttöä Latvialta odotetaan talouden valvonnassa, aluepolitiikassa, maataloudessa ja työturvallisuudessa. Samoin on maan paneuduttava vieläkin kiinteämmin kielivähemmistöjen aseman ja oikeuksien turvaamiseen.

Pääministeri Andres Skele myönsi, että raportin puutteet ovat jo hallituksen tiedossa. Niiden julkistamista ei saa pitää minään suurena tragediana, koska Latvia toimii koko ajan niiden korjaamiseksi.

STT-MH
15.10.1999


Ulkomaat -sivulle