Rahoittajien kiinnostus bioteollisuuteen kasvussa
Aloitteleville yrityksille suunnatun riskirahoituksen puute on haitannut biotekniikan keksintöjen kaupallistamista sekä Suomessa että koko Euroopassa. Menestystarinat ovat vielä harvassa, vaikka biotekninen tutkimus sinänsä on meillä maailman kärjessä.Ala kiinnostaa kuitenkin sijoittajia yhä enemmän. Viime vuosina myös suomalaiset eläke- ja vakuutusyhtiöt ovat jo uskaltaneet pistää rahojaan bioteollisuuden yrityksiin.
- Resursseja löytyy sekä tutkimus- että rahoituspuolella. Perushaaste on siinä, miten ne saadaan kohtaamaan ja huippuosaaminen muutetaan rahaksi, Sitran bioalueen toimialajohtajan Hannu Hanhijärvi arvioi.
Yhdysvalloissa bioteollisuuden riskirahoitus lähti kasvuun jo 80-luvulla geenitekniikan ensimmäisten läpimurtojen myötä.
Amerikkalaiset ovat edelleen selvästi Eurooppaa edellä, mutta nyt etumatkaa ollaan kuromassa kiinni. EU:n tasolla tutkimuksen ja rahoittajien kohtaamista yritetään parhaillaan edistää erityisen puiteohjelman avulla.
Meillä Suomessa alan rahoitus on Hanhijärven mukaan periaatteessa jo nyt muuta Eurooppaa paremmalla mallilla.
Perustutkimusta ja tuotekehitystä tukevat Suomen Akatemia ja Tekes. Siinä vaiheessa, kun tuotekehitys poikii lupaavan aloittelevan bioyrityksen, kuvioon tulee usein mukaan ns. siemenrahoitusta hoitava Sitra.
Sekä odotukset että riskit isoja
Sitra on usein tuoreen bioyrityksen ensimmäinen ja aluksi ainoa pääomasijoittaja. Se on mukana noin 40:ssä Suomen yhteensä runsaasta 90:stä bioteollisuusyrityksestä.
Muun riskirahoituksen saanti voi olla hankalaa, sillä rahoittajat pitäisi jotenkin saada vakuuttuneiksi siitä, että juuri tähän yritykseen kannattaa panostaa.
Aloittelevan bioyrityksen arvo kun perustuu usein lähinnä patenttisalkkuun ja tuotteen markkinaodotuksiin, mutta myös riskit ovat isot. Siinä vaiheessa, kun näyttöä liikeidean toimivuudesta kertyy, alkaa myös rahoittajia kolkutella oven takana.
- Nyt on alettu päästä siihen, että esimerkiksi suomalaiset vakuutusyhtiöt ja pankit ovat tulleet mukaan bioalan yritysten rahoittajiksi, Hanhijärvi sanoo.
Sitra menee hankkeisiin mukaan yleensä 20-40 prosentin vähemmistöosuudella. Sijoituksen pohjana ovat arvonnousuun perustuvat tuotto-odotukset, joiden toteutumista saadaan usein odottaa jopa 5-7 vuotta.
Seuraavalla kierroksella yhtiöön haetaan mukaan myös muita rahoittajia ja kun se pärjää omillaan, Sitra irtautuu siitä.
Jatkossa Sitra haluaisi Hanhijärven mukaan mennä mukaan Tekesin tuotekehityshankkeisiin jo varhaisemmassa vaiheessa. Silloin se pääsisi yksittäisten projektien sijaan kehittämään kokonaisia hankekoreja.
- Esimerkiksi kokonaisessa maitotalousohjelmassa on paljon suurempia odotusarvoja kuin yhdessä, kapeassa innovaatiossa, ja myös riskit jakautuvat tasaisemmin eri osien välille, hän sanoi.
Biotekniikasta lisää artikkelissa Geenimuuntelun etuja ja haittoja.
STT-IA
15.10.1999
