Ympäristövaikutuksia ei voi etukäteen täysin selvittää
Geenimuuntelun etuja ja haittoja
Kuluttaja on geenimuunneltujen elintarvikkeiden edessä neuvoton, eikä asiantuntijoillakaan ole tarjota yksiselitteistä vastausta niiden riskeistä.Biotieteen päivillä viime viikolla Helsingissä asetettiin toiseen vaakakuppiin geenitekniikan hyödyt: maailman nälkäongelman helpottuminen, torjunta-aineiden käytön väheneminen, uusien tuotantomahdollisuuksien avautuminen esimerkiksi suomalaisviljelijöille sekä elintarvikkeiden laadun ja terveellisten ominaisuuksien kohentuminen.
Toisaalta päivillä muistutettiin, että geenitekniikalla muunnettujen kasvien ympäristövaikutuksia ei etukäteen saada varmasti selville. Mahdolliset haitat ilmenevät vasta sitten, kun geeniteknisesti muunneltu kasvi on ollut laajasti viljelyssä.
Ympäristövaikutukset voivat tulla näkyviin vasta pitkien aikojen kuluttua, kertoi tutkija Elina Häikiö Kuopion yliopistosta geenitekniikkafoorumissa.
Geenimuunneltujen kasvien ympäristöriskit arvioidaan aina erikseen kunkin kasvin kohdalla, ja ympäristövaikutukset liittyvät siirrettyyn ominaisuuteen. Jos kasviin siirretty geeni parantaa sen kilpailukykyä, se saattaa levittäytyä tehokkaammin ja runsastua muiden lajien kustannuksella.
Esimerkiksi torjunta-aineita kestävät rikkaruohot voivat levitä viljelmillä torjunta-aineiden käytöstä huolimatta.
Allergisoivat ominaisuudet
Geenitekniikalla tuotettujen elintarvikkeiden terveysvaikutukset askarruttavat kuluttajia, mutta ravitsemustieteen tutkijan, professori Hannu Mykkäsen mielestä väärästä syystä.
Kuluttaja kokee ongelmaksi elintarvikkeeseen lisätyt vieraat geenit, kun taas asiantuntijan mukaan ongelmana ovat geenien mahdolliset tuotteet kuten allergisoivat proteiinit. Tämä ongelma voidaan välttää hänen mukaansa siten, ettei siirretä geenejä tunnetusti allergeenisista tuotteista.
Mykkänen jaotteli geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet kolmeen ryhmään, joista kahdessa elintarvikkeet eivät sisällä geenimuunneltuja organismeja (GMO), vaikka niiden valmistuksessa on käytetty GMO:ta.
Ympäristö hyötyy
Geenitekniikkaa soveltava asiantuntija, professori Eija Pehu puolusti Biotieteen päivillä geeniteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Hän muistutti, että perinteiseen kasvinjalostukseen verrattuna siirtogeeninen tekniikka on nopeaa: siinä siirretään vain haluttu ominaisuus. Siirtogeeninen kasvi voidaan tuottaa puolessa vuodessa, kun perinteinen jalostusprosessi vie 15-30 vuotta.
Geenitekniikan hyödyntämistä puoltaa Pehun mukaan se, että sen avulla voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja parantaa siten ympäristön tilaa.
Siirtogeenitekniikan alkuvaiheessa on kehitetty erityisesti tuottajalle tärkeitä kasvin viljelyominaisuuksia: tautien, hyönteisten ja rikkakasvihävitteiden kestävyyttä. Esimerkiksi hyönteisiä kestävä siirtogeeninen puuvilla on vähentänyt hyönteisten torjuntatarpeen viidennekseen.
Geenitekniikkaa hyödynnetään Pehun mukaan eniten Yhdysvalloissa, ja sen käyttö yleistyy myös muualla Euroopan ulkopuolella. EU on jarruttanut geenimuunneltujen tuotteiden viljelyä ja tuontia, mutta viljelyssä tarvittavia kenttäkokeita tehdään muun muassa Ranskassa.
STT-IA
15.10.1999
