Kuudestilaukeavat vaikenevat
Legendaarinen asevalmistaja Colt on poistumassa yksityisostajien markkinoilta. Syynä ovat asevalmistajia uhkaavat oikeusjutut. Colt oli viime vuosisadalla luomassa Yhdysvaltain asekulttuuria, joka nyt on kohdannut kasvavaa vastustusta.Colt-yhtiö suunnittelee Newsweek-lehden tietojen mukaan vetäytymistä kuluttajamarkkinoilta lokakuun loppuun mennessä. Yrityksen kerrotaan aikovan irtisanoa lähes puolet 700 työntekijästä Conneticutissa sijaisevalta Hartfordin tehtaaltaan. Tarkoituksena olisi jatkossa keskittyä yksinomaan sotilas- ja keräilyaseisiin.
Coltin päätöksen syyksi sanotaan oikeusjuttujen aiheuttamaa uhkaa yrityksen liiketoiminnalle. Colt joutui viime kuussa seitsemän muun valmistajan kanssa oikeuteen Delawaren Wilmingtonissa, ja lisää juttuja on tulossa. Kalliit oikeudenkäyntikulut tekisivät lopun yhtiöstä, joka ei muutenkaan ryve rahassa.
Aseiden vastustajat käyvät valmistajien kimppuun
Aseiden vastustaminen on lisääntynyt Yhdysvalloissa viimeaikaisten, suuren julkisuuden saaneiden ampumistapausten takia. Varsinkin kouluissa tehdyt verilöylyt ovat herättäneet suurta suuttumusta ja kauhua suuressa yleisössä. Kouluihin on hankittu muun muassa aseiden paljastimia.
Yhdysvalloissa on BBC:n tietojen mukaan arviolta 200 miljoonaa asetta yksityisomistuksessa. Koululaisten käsissä on ehkä miljoona asetta. Vuonna 1996 ammuttiin 14 000 ihmistä, joista yli kolmasosa oli iältään 15-24 vuotta. Alle 4-vuotiaita oli 68. Tyypillisin uhri on nuori musta mies, joka asuu kaupungin keskustan slummialueella.
Aselain tiukennus vesittyi kongressissa viime kesäkuussa, mutta nyt ammuskelun uhrit ja julkiset viranomaiset ovat alkaneet perätä asevalmistajilta ja kauppialta korvauksia aseiden aiheuttamista vahingoista. Tähän mennessä jo peräti 29 amerikkalaista kaupunkia on aloittanut oikeustoimet aseteollisuutta vastaan.
Aseiden vastustajien toimintatapa on sama kuin tupakointia vastaan taisteltaessa eli laitetaan valmistajat oikeudessa ahtaalle vaarallisten tuotteiden myymisestä. Tämä on mahdollista, koska Yhdysvalloissa myyjän ja valmistajan tuotevastuu on hyvin tiukka ja kuluttajien oikeudet hyvin vahvat.
Aseteollisuutta vastaan hyökättäessä valittu taktiikka saattaa toimia hyvin. Aseiden valmistajilla ei ole samanlaisia rahallisia resursseja loputtomiin oikeudenkäynteihin kuin tupakkateollisuudella on. Vaikka korvausvaatimukset menisivätkin nurin, niin pelkät oikeudenkäyntikulut riittävät tuhoamaan aseiden valmistajat.
Aseiden valmistajat ovat oikeudenkäynneissä vedonneet siihen, että he eivät voi olla vastuussa siitä, mitä ostajat aseillaan tekevät.
Esimerkkejä aloitetuista oikeusjutuista
Syyskuun 29. päivä vetoomustuomioistuin Kaliforniassa antoi ensimmäisenä luvan haastaa asevalmistaja vastamaan oikeuteen aseiden rikollisesta käytöstä. Navegar Inc. joutuu oikeuteen vastaamaan valmistamistaan aseista, joilla hullu ammuskelija tappoi kahdeksan ihmistä San Franciscossa.
Vaikka kyseisten aseiden valmistus on Yhdysvalloissa laillista, oikeus perusteli päätöstä aseiden tulivoimalla, soveltumattomuudella siviilikäyttöön ja valmistajan markkinointitavoilla. Samaa asetta, TEC-DC9, käytettiin myös keväällä Coloradossa koulun verilöylyssä.
Chicagossa viranomaiset vetivät viime vuonna oikeuteen 12 asekauppaa, 22 valmistajaa ja neljä aseiden jakelijaa. Heiltä vaaditaan 433 miljoonan dollarin korvauksia kustannuksista, joita aseet ovat aiheuttaneet poliisille, terveyspalveluille ja oikeuslaitokselle.
Valmistajia ja jakelijoita syytetään Chicagossa aseiden tarjoamisesta myyntiin enemmän kuin mitä lailliset markkinat vetävät. The Economistin mukaan siviilipukuiset poliisit kykenivät ostamaan kolmen kuukauden aikana chicagolaisista asekaupoista 171 asetta, vaikka he esiintyivät gangstereina, moottoripyöräjengiläisinä ja palkkasotilaina ja kertoivat ostavansa aseita rikollisiin tarkoituksiin.
Louisianassa aseiden valvonta on höllää, mutta New Orleansin kaupunki on haastanut 15 valmistajaa, 3 kauppaorganisaatiota ja lukuisia kauppoja oikeuteen tuotevastuulain nojalla. Valmistajia syytetään siitä, että aseita ei ole varustettu riittävillä turvamekanismeilla, jotka estäisivät lapsia tai rikollisia käyttämästä niitä. Korvauksia vaaditaan terveydenhoidon ja poliisin kustannuksista.
Lainsäädäntö epäyhtenäinen
Aselait vaihtelevat suuresti eri osavaltiossa. Maaseudulla suhtautuminen aseisiin on sallivampaan kuin kaupungeissa. Teksasissa pyssyt heiluvat vanhaan malliin, mutta Chicagossa käsiaseet on kielletty kokonaan.
Presidentti Bill Clinton on innokas tiukkojen aselakien kannattaja, mutta uusi aselakiehdotus vesittyi kongressissa kesällä niin, että presidentti sanoutui siitä kokonaan irti. Mielipiteet puolesta ja vastaan ovat hyvin jyrkkiä ja ensi vuoden presidentin vaaleissa asia nousee todennäköisesti taas riitelyn aiheeksi.
Rintamalinja kulkee pääsääntöisesti demokraattien ja republikaanien välissä, demokraatit vastustavat aseita ja republikaanit puolustavat niitä. Poikkeuksia kuitenkin on, esimerkiksi republikaani George Ryan, joka valittiin viime vuonna Illinoisin kuvernööriksi tiukan aseiden vastustamisohjelmansa ansiosta.
Monien amerikkalaisten mielestä aseen kantaminen kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Vuonna 1872 perustetussa Kansallisessa kivääriyhdistyksessä (National Rifle Association) on kolme miljoonaa jäsentä. Aikaisemmmin armeijaa lähellä ollut NRA muuttui toisen maailmansodan jälkeen enemmän alan harrastajien järjestöksi, ja 60-luvun lopussa se aktivoitui puolustamaan vapaata lainsäädäntöä.
NRA:n vetäjäksi 70-luvulla nousi kovanlinjan teksasilainen Hanlon Carter. Hänen johdollaan järjestöstä tuli poliittinen tekijä, ja se aloitti voimakkaan lobbailun kongressissa. Järjestö on kyennyt merkittävästi vaikuttamaan aselakien säätämiseen.
Sisällisota aseisti amerikkalaiset
Yhdysvaltain asekulttuurin sanotaan alkaneen jo vapaussodan aikaisista aseistautuneista siviilikaarteista. Villin lännen levottomat ajat olisivat sitten tehneet aseesta jokamiehen oikeuksien puolustajan.
The Economistin heinäkuun numeron historiakatsauksessa kuitenkin väitetään, että vapaussodan kuuluisat kaartit olivat lähinnä huuhaata. 1800-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa ei ollut paljon aseita, esimerkiksi Massachusettesin asukkaista vain 11 prosenttia omisti aseen. Erityisen vähän pyssyjä oli maaseudulla ja rajamailla.
Vasta sisällissota 1861-65 toi ratkaisevan muutoksen tilanteeseen. Pohjois- ja etelävaltioiden armeijat hankkivat miljoonia aseita, ja kouluttivat muutaman ikäluokan niitä käyttämään. Tämä näkyi sodan jälkeisissä hurjissa rikostilastoissa, missä murha-aseena useimmiten oli ampuma-ase.
Aseiden yksityisomistus ei kuitenkaan vielä sodan jälkeenkään ollut aivan tavallista, ei edes villissä lännessä. Pahamaineisessa Dodge Cityssä kuoli väkivaltaisesti vuosina 1876-85 vain 15 henkilöä. Itse asiassa väkivaltaa esiintyi enemmän itärannikon suurissa kaupungissa, kuten siirtolaisten kansoittamassa New Yorkissa.
Villi länsi on pelkkä myytti, joka syntyi viime vuosisadalla Buffalo Billin kiertelevän sirkuksen ja halpojen viihdekirjojen myötä. Myöhemmin Hollywoodin tuottamat villin lännen elokuvat ovat paisuttaneet myytin megalomaanisiin mittoihin.
Vuosisadan vaihteeseen mennessä Yhdysvalloissa oli joka tapauksessa paljon asetehtaita ja suhteellisen paljon aseiden omistajia. Ilmapiiri aseille oli myönteinen, ja sisällisodan aikana alkanut suurtuotanto oli laskenut valmistuskustannuksia ja aseiden hintoja.
Kuudestilaukeava teki historiaa
Coltin asetehtaalla on pitkät ja maineikkaat perinteet. Samuel Colt keksi vuonna 1830 revolverin, jolla kykeni ampumaan useita kertoja lataamatta asetta välillä. Colt Peacemakerista tuli villin lännen tarinoiden myötä oikeuksiaan puolustavan yksilön tarunhohtoinen työkalu.
Colt teki Meksikon sodan aikana 1846-48 revolverituotannosta sopimuksen valtion kanssa, ja aseita markkinoitiin myös yksityisille, keskiluokkaisille ostajille. Coltin tuotanto oli The Economistin mukaan vuosina 1836-1861 muutama tuhat asetta vuodessa. Vuonna 1865 Coltista tuli pohjoisvaltojen armeijan suurin yksityinen aseiden toimittaja, ja Colt myi sodan aikana 386 417 revolveria.
Taloushistorioitsija Dudley Dillard toteaa kirjassaan Economic Development of the North Atlantic Community, että tuotantoteknisesti Coltin tehdas edusti uutta sarjatuotannon aikakautta. Ase koottiin osista, jotka valmistettiin erikseen omilla koneillaan.
Tuotteen valmistaminen vaihdettavista osista oli ylivoimainen tuotantomenetelmä aikaisempiin verrattuna. Menetelmän otti käyttöön ensimmäisenä keksijä ja kiväärinvalmistaja Eli Whitney, ja sen ansiosta Yhdysvalloista tuli nopeasti maailman johtava käsiaseiden tuottaja.
Menetelmää alettiin soveltaa yhä useampien tuotteiden valmistukseen, ja 1850-luvulla Euroopassa siitä puhuttiin amerikkalaisena tuotantojärjestelmänä. Myöhemmin vaihdettavien osien menetelmä yhdistettiin tuotteiden kokoamiseen liukuhihnalla, ja näin nykyisen hyvinvointimme perustana oleva laajamittainen sarjatuotanto pääsi vauhtiin.
Coltin tehdas oli menossa konkurssiin 1992, mutta uusien omistajien myötä sen toiminta on taas päässyt jaloilleen. Viime vuosina Colt on saanut merkittäviä tilauksia valtion hallinnolta, ja ensi vuonna sen tytäryhtiö iColt aikoo tuoda markkinoille "älykkään" aseen, jolla voi ampua vain aseen omistaja.
Coltin poistuminen kuluttajamarkkinoilta on historiallisesti merkittävä tapahtuma. Asiasta on kuultu jo ainakin yksi hupaisa kommentti. Eräs Coltin johtajista on lehtitietojen mukaan sanonut, että on äärimmäisen tuskallista vetäytyä liiketoiminnasta irrationaalisten syiden takia.
HEIKKI JANTUNEN
15.10.1999
