Luottojen ja rahamäärän kasvu nopeutui

EKP:n katsaus: "Rahapolitiikassa tarvitaan valppautta"

Euroalueen luottojen ja laajan rahamäärän kasvu jatkui torstaina julkistetun Euroopan keskuspankin kuukausikatsauksen mukaan elokuussa.

Euroalueen kokonaistuotannon aiempaa suotuisammat näkymät yhdessä luottojen vahvan kasvun kanssa edellyttävätkin EKP:n mukaan euroalueen rahapolitiikalta "erityistä valppautta".

Yksityiselle sektorille myönnetyt luotot kasvoivat elokuussa 10,7 prosenttia eli prosenttiyksikön kymmenyksen nopeammin kuin heinäkuussa.

Euroalueen laajan rahamäärän kolmen kuukauden kasvuvauhti etääntyi edelleen EKP:n 4,5 prosentin tavoitearvosta ja nousi 5,6 prosenttiin. Kuukautta aiemmin se oli 5,5 prosenttia.

Laajan rahamäärän osoittimen M3:n suhteellisen nopea kasvu johtui kuukausikatsauksen mukaan pääasiassa rahoitusinstrumenttien hallussapidon alhaisista vaihtoehtoiskustannuksista. Siihen voi myös vaikuttaa euroalueen asteittain koheneva taloustilanne, katsauksessa arvioitiin.

Euroalueen inflaatio on katsauksen edelleen selvästi hitaampaa kuin EKP:n kahden prosentin enimmäistavoite. Elokuussa inflaatiovauhti nousi 1,2 prosenttiin eli prosentin kymmenyksen heinäkuusta.

Öljyn hinnan kohoamisen vuoksi odotukset inflaation nopeutumisesta entisestään tulevina kuukausina ovat EKP:n mukaan kuitenkin vahvistuneet.

Korko-odotukset näkyivät markkinoilla

Kolmen kuukauden euribor nousi syyskuun lopussa yli 30 pistettä 3,08 prosenttiin pankkien varautuessa vuosituhannen vaihtumiseen. Nousu jatkui lokakuun alussa, koska markkinoiden odotukset EKP:n koronnostosta euroalueella vahvistuivat. Lokakuun 5. päivänä kolmen kuukauden korko oli 3,25 prosenttia.

Kuuden kuukauden euribor nousi elokuun lopusta lokakuun 5. päivään mennessä 26 pistettä ja 12 kuukauden euribor 28 pistettä. Korot olivat vertailupäivänä 3,34 prosenttia ja 3,56 prosenttia.

- Markkinoiden odotukset korkojen noususta näkyivät myös muissa instrumenteissa, joihin vuosi 2000-ongelmalla ei ollut paljon vaikutusta.

- Esimerkiksi yhden kuukauden euribor nousi 20 pistettä kuten myös valtion joukkolainavakuudellisten kolmen kuukauden takaisinostosopimusten korko, todetaan EKP:n kuukausikatsauksessa.

Syyskuussa vakaana pysytellyt tuottokäyrä jyrkkeni katsauksen mukaan selvästi lokakuun alussa.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla nousivat tuntuvasti myös vuonna 2000 erääntyvien futuurisopimusten pohjalta johdetut kolmen kuukauden korot.

Maaliskuussa erääntyvistä sopimuksista johdettu korko nousi lokakuun 5. päivänä 3,57 prosenttiin ja kesäkuussa erääntyvistä sopimuksista johdettu korko 3,85 prosenttiin. Viikon aikana tapahtunut nousu oli yli 20 pistettä.

Kasvuodotukset nostavat pitkiä korkoja

Pitkien korkojen nousu on jatkunut toukokuun lopusta alkaen. Lokakuun alussa kymmenen vuoden viitekorko nousi 5,34 prosenttiin eli 25 pistettä korkeammaksi kuin elokuun lopussa. Viime vuoden lopusta kymmenen vuoden korko on noussut yli 130 pistettä.

Nousu selittyy EKP:n ekonomistien arvion mukaan keväästä lähtien euroalueen vahvistuneilla kasvuodotuksilla. Se näkyy siinä, että euroalueen ja Yhdysvaltojen välinen pitkä korkoero supistui elokuun lopusta lokakuun alkuun yli 20 pistettä.

Pitkien korkojen korkoero Yhdysvaltoihin oli lokakuun alussa 70 pistettä. Tuottoero palasi näin vuoden 1998 lopun tasolle. Korkeimmillaan tänä vuonna pitkien korkojen ero oli kesäkuun puolivälissä, mistä se on laskenut lähes 90 pistettä.

Pitkien joukkolainojen tuoton lisääntymisen vuoksi termiinisopimusten tuottokäyrä jyrkkeni hieman keskipitkissä ja pitkissä maturiteeteissa. Tuottokäyrän jyrkentyminen entisestään ilmensi EKP:n mukaan yhä optimistisempiin talousnäkymiin perustuneen trendin jatkumista.

Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi oli lokakuun alkupuolella lähes samalla tasolla kuin elokuun lopussa.

Heikennyttyään ensin syyskuun alkupuolella euro vahvistui syyskuun lopulla Japanin jeniin, Yhdysvaltain dollariin ja muihin keskeisiin valuuttoihin, kun merkit taloudellisen toimeliaisuuden kohentumisesta voimistuivat edelleen.

Luotonanto kasvoi reipasta vauhtia

Kaikkien euroalueelle myönnettyjen luottojen kasvu vauhdittui elokuussa prosenttiyksikön kymmenyksen ja kohosi 7,8 prosenttiin.

Yksityiselle sektorille myönnetyt luotot kasvoivat EKP:n keräämien tietojen mukaan edelleen nopeasti ja niiden kasvuvauhti nousi 10,6 prosentista 10,7 prosenttiin.

Euroalueen yksityisen sektorin lainakanta on kasvanut noin 10 prosentin vauhti talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta lähtien.

Tämä viittaa katsauksen mukaan siihen, että likviditeettitilanne on tällä hetkellä kotitalouksien ja yritysten kannalta melko hyvä. Se näkyy myös euroalueen laajan rahamäärän kasvussa.

Kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjen lainojen nopea kasvu johtuu pääasiassa euroalueen pankkien alhaisista lainakoroista. Lisäksi korkojen nousuodotukset ovat voineet aikaistaa lainanottoa.

- On myös todennäköistä, että talouden elpyminen ja joissain maissa todetun asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousun yhteisvaikutus sekä fuusiot ja yrityskaupat ovat osaltaan edistäneet lainojen kysyntää, arvioivat EKP:n ekonomistit pankin lokakuun kuukausikatsauksessa.

Euroalueen yritysten alle vuoden luottojen keskikorko oli EKP:n katsauksen mukaan elokuussa 5,43 prosenttia ja yli vuoden luottojen 5,16 prosenttia. Kotitalouksien asuntoluottojen keskikorko oli koko euroalueella 5,46 prosenttia ja kulutusluottojen keskikorko 9,30 prosenttia.

Suomessa luottojen keskikorko oli elokuussa alhaisempi ja luotonannon kasvu nopeampaa kuin euroalueella.

Suomen Pankin rahoitusmarkkinakatsauksen mukaan pankkien luotonannon kasvuvauhti kiihtyi elokuussa 13,2 prosenttiin. Uuden euromääräisen antolainauksen keskikorko nousi 3,93 prosenttiin ja koko luottokannan keskikorko pysyi 4,44 prosenttina.

Suomalaisten kotitalouksien asuntoluottojen keskikorko oli elokuussa 4,78 prosenttia eli 68 pistettä alhaisempi kuin koko euroalueella.

STT-IA
15.10.1999

Talous -sivulle