Tarkkaa ajankohtaa uusien jäsenien hyväksymiselle ei esitetä
EU-komissio avaisi neuvottelut kuuden jäsenmaan kanssa
EU-komissio esittää jäsenyysneuvottelujen aloittamista Latvian, Liettuan, Slovakian, Bulgarian, Romanian ja Maltan kanssa. Lisäksi komissio vahvistaisi Turkin aseman jäsenehdokkaana, mutta maa ei pääsisi vielä varsinaisiin neuvotteluihin.Komissio ei suosittele tarkkaa ajankohtaa uusien jäsenmaiden hyväksymiselle. Komissio sen sijaan esittää, että EU sitoutuisi Helsingin huippukokouksessa siihen, että unioni olisi omasta puolestaan valmis vuonna 2002 päättämään uusien jäsenmaiden ottamisesta.
Komissio ilmoitti asiasta keskiviikkona julkistaessaan hakijamaita koskevat raportit. Neuvottelujen aloittamisesta on tarkoitus päättää EU-maiden kesken Helsingin huippukokouksessa joulukuussa.
Komission puheenjohtaja Romano Prodi arvioi, että neuvottelut ehdot täyttävien hakijamaiden kanssa voitaisiin päättää vuoden 2002 loppuun mennessä. Prodin mukaan on mahdollista, että EU ottaisi ensimmäiset uudet maat vuoden 2003 alussa. Tämä riippuu hänen mukaansa nopeudesta, jolla hakijat edistyvät jäsenehtojen täyttämisessä.
- Toivon, että ensimmäiset uudet liittymiset tapahtuisivat nykyisen komission aikana, sanoi Prodi. Hiljattain valitun komission toimikausi päättyy vuoden 2004 lopussa. Moni hakijamaa on toivonut selkeää takarajaa neuvotteluille ja jäseneksi pääsylle.
Romanian lasten asemasta vaatimus
Kahden hakijamaan, Bulgarian ja Romanian osalta komissio esitti tiukkasanaisia varauksia. Bulgarian pitäisi päättää tämän vuoden loppuun mennessä Kozlodujin ydinvoimalan sulkemisen aikataulusta.
Romanian on puolestaan sitouduttava parantamaan lasten elinoloja vuoden loppuun mennessä. Maan ulkopuolella huomiota on herättänyt erityisesti heitteille jätettyjen orpolasten suuri määrä ja heidän kehno tilanteensa. Lisäksi sekä Bulgarian että Romanian talousrakenteiden osalta esitetään varauksia.
Kuuden maan mukaantulo merkitsisi sitä, että unioni neuvottelisi jäsenyydestä 12 hakijan kanssa. Maaliskuussa 1998 neuvottelut aloitettiin Kyproksen, Puolan, Slovenian, Tsekin, Unkarin ja Viron kanssa. Tuolloin muut hakijat jätettiin odottamaan vuoroaan.
Komission vuoden takaisessa raportissa vain Latvian, Liettuan ja Slovakian kehitys arvioitiin sellaiseksi, että maat pääsivät varsinaisiin neuvotteluihin tämän vuoden lopulla. Nyt myös Romania ja Bulgaria otettiin mukaan. Malta oli välillä ehtinyt vetää hakemuksensa pois.
Monet EU-maat tukevat kuitenkin Bulgarian ja Romanian ottamista neuvotteluihin, koska niitä ei haluta eristää muista. Myös Kosovon sodan kielteinen vaikutus Balkanin alueen kehitykseen halutaan huomioida.
Tosin esimerkiksi Ruotsi on ilmaissut huolensa siitä, että Romanian ja Bulgarian mukanaolo ei saa johtaa edistyneempien hakijoiden neuvottelujen viivästymiseen.
Komission nyt esittämä malli tarjoaa ns. toisen aallon hakijamaille mahdollisuuden edistyä nopeasti ehtojen täyttämisessä ja siten tavoittaa ensimmäistä kuuden maan ryhmää.
Turkille komissio esittää erikseen keinoja, joiden avulla se voisi täyttää jäsenehdot ja siten päästä myöhemmin mukaan itse neuvotteluihin, joiden aloittaminen tässä vaiheessa ei komission mukaan ole mahdollista. Turkille tietä on avaamassa erityisesti suhteiden lämpeneminen Kreikan kanssa.
Komission maaraporteissa tarkastellaan, miten EU:hun pyrkijät ovat edistyneet jäsenehtojen täyttämisessä. Kööpenhaminassa 1993 sovittujen kriteerien mukaan EU-maaksi aikovalla on oltava mm. toimiva demokratia ja oikeuslaitos sekä toimiva talousjärjestelmä. Lisäksi maan on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja huolehdittava mm. vähemmistöjen asemasta.
EU laajeni viimeksi vuonna 1995, kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät yhteisöön.
STT-MH
15.10.1999
