Ammatillisen, yleissivistävän ja tieteellisen koulutuksen rajankäynti puhuttaa
Opetuksen ja tutkimuksen uusi kehittämissuunnitelma loppusuoralla
Yleissivistävän, ammatillisen ja tieteellisen koulutuksen rajankäynti on herättänyt huolta yliopistoissa ja järjestöissä. Huolensa ne ilmaisevat lausunnossaan opetusministeriön luonnostelemasta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosiksi 1999-2004.Ministeriössä käydään paraikaa läpi parinsadan lausunnon pinoa suunnitelmasta, joka alan sisällä tunnetaan tuttavallisesti Kesuna. Tarkistettu versio yritetään saada sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn ensi kuun aikana.
Hallitukseen asia voisi ehtiä marras-joulukuun vaihteessa, arvioi ministeriön suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä.
Kaksoisviestintää korkeakoulujärjestelmästä
Yliopistopiireissä pelätään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rajan hämärtyvän, koska luonnoksessa luvataan kehittää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa, perustaa ammatilliset jatkotutkinnot joka alalle, yhdenmukaistaa amk-opintojen hyväksilukemista ja vahvistaa alemman korkeakoulututkinnon asemaa yliopistoissa.
Suunnitelmassa kyllä tähdennetään, että päämääränä on edelleen "kahden pilarin" korkeakoulutusjärjestelmä.
Ainakin Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Suomen ylioppilaskuntien liitto katsovat kuitenkin käytännön toimenpide-ehdotusten olevan ristiriidassa tämän periaatteen kanssa.
- Kyse on kaksoisviestinnästä: puhutaan yhtä ja tehdään toista, moitti Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck alkuviikosta liittonsa tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Kesuun kaivataankin entistä selkeämpiä selvityksiä tulevista aikeista.
Ammattikorkeatutkimus kestohuolena
Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto Arene on ottanut tyytyväisenä vastaan opetusministeriön linjaukset ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisestä.
Arene toteaa lausunnossaan, että tutkimustoiminnan kehittäminen vaatii myös varoja valtion budjetista.
Yliopistoväkeä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta on kuitenkin puhuttanut aina uuden korkeakoulumuodon synnystä asti, vaikka tutkimuksen on korostettu olevan pelkästään soveltavaa ja alueelliseen työelämän kehittämiseen tähtäävää.
Määritelmä ei vakuuta, koska raja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä on jokseenkin häilyvä.
Professoriliitto ilmoittaakin luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että amk-tutkimuksen voimavarojen lisääminen on suorastaan nurinkurinen ehdotus, kun yliopistoille ei vastaavia lisävoimavaroja taata.
Tutkimusvarat kilpailtava?
Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio totesi viikon takaisessa puheessaan Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajille, ettei ammattikorkeatutkimusta vastaan sinänsä kannata taistella.
Hänen mukaansa yliopistojen kannalta on tärkeää ennen kaikkea se, että tutkimusvarat jaetaan tieteellisen laatuarvioinnin eikä eri osapuolille määrättyjen kiintiöiden perusteella.
Yliopistot haluavat myös itse alakohtaisesti ratkaista ammattikorkeatutkinnoista hyvitettävien opintoviikkojen määrän. Luonnoksen mukaan amk-tutkinnon suorittaneiden pitäisi saada sisällyttää ainakin puolet opintoviikoistaan mahdollisiin yliopisto-opintoihinsa.
Akateemisen silmin päätösvalta asiassa kuuluu yliopistojen lakisääteisen autonomian piiriin, ei opetusministeriölle.
Nuorisoasteen koulu uhkaa?
Ammatillisen ja muun koulutuksen suhde on herättänyt kysymyksiä myös lukion ja ylioppilastutkinnon kohdalla. Kesu-luonnoksessa luvataan vahvistaa ammatillisen koulutuksen, lukion ja työelämän yhteistyötä sekä ottaa ammattikorkeakoulujen tarpeet huomioon ylioppilastutkintoa kehitettäessä.
Lisäksi ammatillista tutkintoa suorittavien mahdollisuuksia myös ylioppilastutkinnon suorittamiseen aiotaan parantaa.
Lukiolaisten liitto arvelee linjausten johtavan vähitellen yhteen nuorisoasteen kouluun yleissivistävän lukion ja ammatillisesti sivistävien oppilaitosten sijasta. Näin ei liiton mielestä saisi tapahtua.
Lukiolaiset sekä ja Opettajien ammattijärjestö OAJ haluavat myös korostaa ylioppilastutkinnon asemaa nimenomaan lukion päättötutkintona.
- SLL ei ymmärrä, ketä yo-tutkinnon helpottaminen palvelee, sillä se tietäisi tutkinnon arvon laskua myös yo-tutkinnon suorittavien ammattioppilaitosten opiskelijoiden kannalta, todetaan liiton tiedotteessa.
Yliopistojen rehtorien neuvostokin korostaa, että lukion tärkein tehtävä on tieteellisiin jatko-opintoihin valmistaminen ja ammatillisen koulutuksen päätavoitteena ammattiin valmistaminen.
Aluelinjasta kiitosta
Suunnittelupäällikkö Könnölä myöntää, että nimenomaan työnjako eri koulutusmuotojen välillä on Kesu-luonnoksen myötä noussut syksyn koulutuspoliittiseksi keskustelunaiheeksi.
Hänen mukaansa toinen paljon huomiota saanut aihe on kuitenkin aluekehitys, joka on tuottanut kiitosta maakuntien liitoilta, TE-keskuksilta, lääninhallituksilta ja eri alueiden ammattikorkeakouluilta.
- Varsin huomattava osa lausunnonantajista tukee sitä peruslinjaa, että koulutuksen maksuttomuus turvataan, alueellista tasa-arvoa korostetaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota, toteaa Könnölä.
STT-IA
16.10.1999
