Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Jako menestyjiin ja häviäjiin ei selväpiirteinen

Osaaminen ja yhteistyö lääkkeiksi kunnille



Suomen kunnat ovat menossa uuteen suuntaan, mutta tarkempaa osoitetta ei tiedetä, tiivisti tunnelmat Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen kunnallistieteen päivillä keskiviikkona.


Tutkijoita sekä virka- ja luottamusmiehiä on kokoontunut Lahteen pohtimaan kuntien jakaantumista menestyjiin ja häviäjiin. Ensimmäisen päivän alustuksista selvisi ainakin se, ettei jako ole yksioikoinen ja että omia asemia voi parantaa osaamisella ja yhteistyöllä.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen laski, ettei Suomelle riitä neljä-viisi kasvavaa keskusta. Alueellisesti tasapainoisen kehityksen voi turvata vain riittävän laaja elinvoimaisten kaupunkiseutujen verkko. Se loisi työllisyyttä ja palveluita myös ympäröivälle maaseudulle.
- Maaseudun ja aluekeskusten on tuettava toisiaan. Meillä ei ole varaa vastakkainasettelulle.

Korhonen toivoi keskustelua tulevaisuuden asumisesta.
- Tuttavapiirissäni näkyy merkkejä siitä, että kaupunkiasunto ei olekaan enää ykkösasunto. Muutto maalle merkitsisi isoja muutoksia.

Ministeri Korhosen mielestä Suomessa ei ole tosissaan paneuduttu väestön vanhenemiseen perinteisillä muuttotappioalueilla, joilta innokkaimmin lähtevät nuoret, koulutetut naiset. Miten järjestetään kunnalliset palvelut ja miten muuttuvat mahdollisuudet elinkeinojen kehittämiseen?


Vyöhykkeistä mosaiikki

Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen arvioi, että tuleva kehitys on nykyistä monimuotoisempi, mosaiikkimainen vyöhykkeisen sijaan.
- Paikallinen osaaminen korostuu. Oleellista on verkostoituminen ylikansallisesti ja paikallisesti. On samanaikaisesti kilpailtava ja tehtävä yhteistyötä.

Asema keskuksena ei Vartiaisen mukaan enää takaa menestystä.
- Ei se riitä edes Helsingille, jos Suomessa ryhdytään purkamaan keskushallintoa!

Vartiainen kiinnitti huomiota siihen, että menestyjiin luetut ovat keskenään hyvin erilaisia. Joku saa pisteitä taloudestaan ja toinen muuttovoitostaan. Kasvukeskuksista elämisen laatua heikentää epäonnistunut asuntopolitiikkaa, eikä menestys koske kaikkia ihmisiä.

Toisaalta häviäjäpaikkakunnillakin voi elää hyvin, ja myös siellä syntyy menestystarinoita. Suurin osa Suomesta - keskisuuret kaupunkiseudut ja maaseudun ydinalue - ei ole luettavissa sen paremmin menestyjiin kuin häviäjiinkään. Professori Vartiaisen mielestä on mahdollista, että tuleva kasvu hakeutuu niihinkin.


Jos kasvu taittuu?

Kuntaliiton toimitusjohtaja Alanen kehotti pohtimaan myös sitä vaihtoehtoa, että kasvu taittuu.
- Me olemme vielä osittain kiinni laman luomassa menneisyydessä, mutta samalla turtuneet sitä seuranneeseen pitkän kasvun ja EMU-olosuhteiden luomaan hyvän olon tunteeseen. Kriittinen arvio tulevaisuudesta puuttuu.

Alanen muistutti, että kuntien tämänhetkinen menestystarina yhteisövero on hyvin suhdanneherkkä ja kohdistuu vaihtelevasti. Sen varassa ei kuntatalous voi pitkään elää.

Toimitusjohtaja Alanen kehotti kuntia panostamaan mm. ikääntyvien työntekijöittensä työoloihin ja aitoon yhteistyöhön. Valtuustojen tulisi ottaa itselleen kuuluva valta asettaa tavoitteita ja arvioida saavutuksia.

Kunnallistieteen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Aimo Ryynänen kaipasi avaussanoissaan toisenlaista kuntapolitiikkaa, jossa valtio vetäytyisi julkisten tehtävien yksityiskohtaisesta määräämisestä ja soisi kunnille todellisen itsehallinnon.

Ryynänen loi uskoa paikalliseen kykyyn vastata ajan haasteisiin. Esimerkeiksi hän nosti paikalliset työllisyyssopimukset sekä kaupunkiseutujen vapaaehtoisen yhteistyön.

STT-MH
15.10.1999


Kotimaa -sivulle