Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Tansanian ex-presidentti Nyerere kuollut
Tansanian entinen presidentti Julius Nyerere kuoli torstaina lontoolaisessa sairaalassa. Hän oli 77-vuotias ja oli hoidettavana Lontoossa viime vuonna havaitun leukemian takia. Nyerere sai aivohalvauksen viime viikolla.
Nyereren kuolemasta ilmoitti Tansanian nykyinen presidentti Benjamin Mkapa tv- ja radiopuheessa. Hän kutsui Nyerereä "kansakunnan isäksi". Nyerere toimi maansa ensimmäisenä presidenttinä vuosina 1962-85. Häntä pidetään afrikkalaisen sosialismin pääteoreetikkona.
Julius Nyerere oli johtavia hahmoja Afrikan itsenäisyystaistelussa ja siirtomaavallan jälkeisenä aikana. Hän johti maansa itsenäisyyteen vuonna 1961, ja hänestä tuli vuonna 1985 myös yksi ensimmäisistä siirtomaakauden jälkeisistä Afrikan johtajista, jotka ovat luopuneet virastaan vapaaehtoisesti.
Vaikka Nyereren sosialistinen politiikka johti taloudelliseen katastrofiin ja teki Tansaniasta yhden Afrikan köyhimmistä valtioista, Nyereren rehellisyyttä ja älyä ihailtiin yleisesti. Tansanian terveydenhoito ja opetus edistyivät merkittävästi Nyereren aikana.
Presidenttikautensa jälkeenkin Nyerere pysyi yhtenä Afrikan arvostetuimmista vanhemmista valtiomiehistä ja neuvonantajista. Viimeksi hän toimi sovittelijana rauhanneuvotteluissa Burundin kuusi vuotta jatkuneen sisällissodan lopettamiseksi.
Vajpayee toiselle pääministerikaudelleen Intiassa
Intian uusi pääministeri Atal Behari Vajpayee, 72, vannoi keskiviikkona virkavalansa ja aloitti näin kolmannen pääministerikautensa. Vajpayee vannoi valansa presidentti K.R. Narayananin läsnäollessa presidentinpalatsissa Delhissä.
Vajpayeen johtaman oikeistolaisen hindupuolueen BJP:n vaaliliittoutuma sai vaaleissa parlamentaarisen enemmistön, 300 paikkaa maan 545-paikkaisessa parlamentissa. BJP sai 182 paikkaa.
Intian uuden hallituksen virkaannimittämistä varjosti Pakistanin sotilasvallankaappaus. Vajpayee oli toivonut voivansa aloittaa uuden virkakautensa juhlimalla poliittista vakautta, mutta joutuikin nyt aloittamaan työnsä maansa puolustusvoimien ollessa hälytystilassa.
Heti Vajpayeen astuttua virkaansa maan hallituksen puolustuskomitean oli määrä kokoontua hätäistuntoon Pakistanin tilanteen vuoksi.
Vuoden 1956 verilöyly oikeudessa Unkarissa
Neljää entistä rajavartijaa syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan Luoteis-Unkarissa vuoden 1956 kansannousun yhteydessä tapahtuneessa verilöylyssä. Aiemmin rajamiehet yritettiin saada tuomiolle murhista, mutta Unkarin lain mukaan murhasyytettä ei voida nostaa näin pitkän ajan kuluttua.
Rajavartioiden epäillään surmanneen 50-100 ihmistä ampuessaan mielenosoittajia Mosonmagyarovarissa 26. lokakuuta 1956. Kaikki neljä ovat kiistäneet syytteet.
Vuoden 1956 tapahtumien oikeuskäsittely on nostattanut laajan tunnevyöryn Unkarissa, ja oikeusprosessin uskotaan kestävän useita kuukausia. Kansannousun vuosipäivä 23. lokakuuta on ollut kansallinen juhla- ja vapaapäivä vuodesta 1989 lähtien.
Virolaiset siirtymässä EU:n kannalle
Virolaiset ovat muuttamassa suhtautumistaan EU:ta kohtaan myönteisemmäksi. Nykyisin jo yli puolet kannattaa unioniin liittymistä.
Mielipiteet ovat sosiologisen tutkimuskeskuksen mukaan muuttuneet nopeasti, sillä vielä kesäkuussa liittymistä kannattavien määrä oli vain 44 prosenttia. Ehdoton vastustus yhteisöä kohtaan on pysynyt 26 prosentissa. Samalla epävarmojen määrä on noussut 19 prosentista 30 prosenttiin.
Tutkimus toteutettiin Tallinnassa lokakuun alussa. Siihen osallistui 396 henkilöä. Heistä 60 prosenttia oli vironkielisiä ja 40 prosenttia venäjänkielisiä. Vastaajista 80 prosenttia oli Viron kansalaisia.
Albanian pääministeri hävisi kamppailun puolueensa johtajuudesta
Albanian pääministeri Pandeli Majko ilmoitti maanantaina, että hän jatkaa maan hallituksen johdossa vaikka hän hävisikin kilvan oman puolueensa johtajan paikasta.
Majko hävisi varhain maanantaina pidetyn äänestyksen sosialistipuolueen johtajuudesta haastajalleen Fatos Nanolle. Majko lupasi aiemmin, että hän eroaa, mikäli häviää vaalin.
Majko sanoi hallituksensa jatkavan työtään, kunnes aika on kypsä vallanvaihdolle. Haastaja Fatos Nano sai puolelleen 291 kannattajaa Majkon 261:tä vastaan Tiranassa järjestetyssä puoluekokouksessa.
Nano valittiin pääministeriksi 1991 ja uudelleen vuonna 1997 Albanian sisäisen kaaoksen jälkimainingeissa. Fatos Nano ja entinen presidentti Sali Berisha ovat hallinneet Albanian politiikkaa kommunismin romahtamisesta vuodesta 1991 saakka.
Viime vuoden syyskuussa Nano nimitti Majkon seuraajakseen Albanian hallituksen johdossa. Nano jätti pääministerin tehtävät Sali Berishan kannattajien yritettyä lietsoa kansalaisia Nanon hallitusta vastaan. 31-vuotias Majko on Euroopan nuorin pääministeri.
Kiina ylisti yhden lapsen politiikkaansa
Kiina muistutti tiistaina, että maailman on kiittäminen Kiinan yhden lapsen politiikkaa siitä, ettei maapallon väestö ylittänyt kuuden miljardin rajaa jo paljon aikaisemmin.
- Ilman tehokkaita toimia nopean väestönkasvun hillitsemiseksi Kiinassa olisi nyt 300 miljoonaa asukasta enemmän, perhesuunnitteluviraston edustaja Zhang Weiqing sanoi uutistoimisto Xinhuan mukaan.
Kiinassa on tällä haavaa noin 1 248 000 000 asukasta. Maapallon kuudes miljardis asukas syntyi YK:n arvion mukaan tiistaina.
Kiina on noudattanut yhden lapsen politiikkaansa parikymmentä vuotta. Kiinan tilastotoimisto arvioi, että väestöhuippu, 1,5 miljardia, saavutetaan 40 vuoden päästä.
Koonnut: IA
15.10.1999
