Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Vaihtotaseen ylijäämä 3,1 mrd markkaa
Vaihtotaseen ylijäämä nousi eloluussa 3,1
miljardiin markkaan, kun se vastaavaan aikaan
vuosi sitten oli 2,9 miljardia markkaa. Euroalueen
ulkopuolisten maiden kanssa Suomen
vaihtotaseen ylijäämä oli perjantaina julkistetun
maksutasetilaston mukaan 2,6 miljardia markkaa
eli 0,9 miljardia suurempi kuin viime vuoden
elokuussa.
Tammi-elokuun vaihtotaseen ylijäämä oli 18,7
miljardia markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 23,4
miljardia markkaa. Vuositasolla vaihtotaseen
ylijäämä oli elokuussa 34,8 miljardia markkaa, kun
kahdentoista kuukauden ylijäämä heinäkuussa oli
36,3 miljardia markkaa.
Tavarakaupan ylijäämä nousi elokuussa
vuositasolla 60,2 miljardiin markkaan eli 0,5
miljardia suuremmaksi kuin heinäkuussa.
Palvelukaupan alijäämä oli elokuussa vuositasolla
5,2 miljardia markkaa. Suomen tavarakaupan
ylijäämästä 40,4 miljardia markkaa tuli kaupasta
euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa.
Pääomanliikkeet olivat elokuussa miltei
tasapainossa. Suorina sijoituksina päämaa tuotiin
nettomääräisesti 3,2 miljardia markkaa lähinnä
konsernien sisäisinä lainoina. Vuositasolla suorat
sijoitukset Suomesta ulkomaille nousivat
elokuussa 48,2 miljardiin markkaan ja ulkomailta
Suomeen 23,1 miljardiin markkaan.
Arvopaperisijoituksissa saamiset supistuivat 3,1
miljardia markkaa ja velat 0,7 miljardia markkaa.
Muut sijoitukset osoittivat 5,7 miljardin markan
suuruista pääoman nettovientiä, sillä ulkomaiset
saamiset kasvoivat 12,4 miljardia markkaa ja
velat 6,7 miljardia markkaa.
Suomen ulkomainen nettovarallisuus osoitti
elokuussa 634 miljardin markan velkaenemmyyttä.
Ilman oman pääoman eriä velka oli 145 miljardia
markkaa. Heinäkuussa velkaenemmyys oli 636
miljardia markkaa ja ilman oman pääoman eriä
140 miljardia markkaa.
Teollisuustuotanto kasvoi 3,9 prosenttia elokuussa
Teollisuuden tuotanto kasvoi elokuussa 3,9
prosenttia. Tammi-elokuussa tuotanto oli 5,1
prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan vuosi
sitten, ilmenee perjantaina julkistetusta
teollisuustuotannon volyymi-indeksistä.
Varsinaisen teollisuuden tuotanto kasvoi
elokuussa 3,3 prosenttia ja koko alkuvuonna 5,3
prosenttia.
Kausitasoitettu teollisuuden kasvu jäi elokuussa
2,1 prosenttiin ja oli vuoden kahdeksan
ensimmäisen kuukauden aikana 4,9 prosenttia.
Elokuun heinäkuuta alhaisempi kausitasoitettu
kasvu selittyy Tilastokeskuksen mukaan osittain
kesälomien erilaisella ajoituksella edellisvuoteen
verrattuna.
Tämä näkyi mm. elektroniikkateollisuudessa.
Sähköteknisten tuotteiden valmistus lisääntyi
elokuussa 11,1 prosenttia, kun kasvu heinäkuussa
oli 16,8 prosenttia. Koko alkuvuonna
sähkötekniikan tuotanto kasvoi 35,3 prosenttia.
Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli elokuussa
käytössä 84 prosenttia eli vajaat 5
prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden
elokuussa. Massa- ja paperiteollisuuden
käyttöaste oli runsaat 94 prosenttia,
metalliteollisuuden runsaat 82 prosenttia ja
kemianteollisuuden runsaat 76 prosenttia.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi elokuussa 5,0
prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän
kuin heinäkuussa. Tammi-elokuussa
metalliteollisuuden tuotanto oli 12,5 prosenttia
suurempi kuin vuotta aiemmin.
Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto jäi
tammi-elokuussa 0,2 prosenttia pienemmäksi kuin
vuotta aiemmin. Elokuussa se kasvoi 2,4
prosenttia. Heinäkuussa puu- ja
paperiteollisuuden tuotanto kasvoi alan
erikoisindeksin mukaan 1,3 prosenttia.
Kemianteollisuuden tuotanto oli alkuvuonna 0,6
prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja muun
teollisuuden 1,0 prosenttia pienempi.
Inflaatio syyskuussa 1,1 prosenttia
Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden syyskuusta
tämän vuoden syyskuuhun 1,1 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli sama kuin
elokuussa.
Inflaatiota hillitsivät asuntolainojen ja
kulutusluottojen korkojen lasku sekä sähkön
halpeneminen. Myös kahvin hinta laski vuodessa
lähes 14 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousua puolestaan pitivät yllä
bensiinin ja vuokrien kallistuminen. Viime vuoden
syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun bensiinin
hinta on noussut yli 12 prosenttia.
Elokuusta syyskuuhun hinnat nousivat 0,3
prosenttia. Nousu johtui lähinnä valmismatkojen
ja kevyen polttoöljyn kallistumisesta.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan
EU-maiden inflaatio oli elokuussa 1,2 prosenttia.
Myös EMU-maiden hinnat nousivat vuodessa 1,2
prosenttia.
Nopeinta inflaatio oli Alankomaissa, jossa hinnat
nousivat vuodessa 2,5 prosenttia. Toisessa
ääripäässä olivat Ranska ja Itävalta 0,5 prosentin
inflaatiolla. Suomen vastaava inflaatio oli 1,3
prosenttia.
Rakennuskustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia
Rakennuskustannukset nousivat viime vuoden
syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun 1,6
prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen
työkustannukset nousivat 4,9 prosenttia,
rakennustarvikkeiden hinnat 0,2 ja muut
kustannukset 0,3 prosenttia.
Rakennuskustannusten nousu painottuu
viimeiselle puolelle vuodelle, jonka aikana
kustannukset ovat nousseet 1,5 prosenttia.
Edellisen puolen vuoden aikana rakentaminen
kallistui vain 0,1 prosenttia.
Elokuusta syyskuuhun rakennuskustannukset
nousivat 0,2 prosenttia. Työkustannukset nousivat
tuona aikana 0,5 prosenttia muiden kustannusten
pysyessä lähes ennallaan.
Merita-Nordbankenille uusi pohjoismainen investointipankki
Merita-Nordbanken ostaa Maizels, Westerberg &
Co -investointipankin ja yhdistää siihen omat
corporate finance - ja structured finance
-toimintonsa.
Järjestelyssä syntyvä uusi pohjoismainen
investointipankki toimii Tukholmassa, Helsingissä
ja Lontoossa sijaitsevien, Merita-Nordbankenin
kokonaan omistamina tytäryhtiöinä. Sen nimeksi
tulee Maizels, Merita-Nordbanken, Investment
Banking, Merita kertoi torstaina.
Yhdistyvien toimintojen henkilöstö siirtyy
kokonaan uuteen organisaatioon, joka käsittää
alkuvaiheessa noin 80 henkilöä. Uusien
toimintojen johto muodostuu entisten yksiköiden
johdosta.
Merita-Nordbankenin mukaan yhdistymisen
tarkoituksena on luoda edellytykset
investointipankkitoiminnan laajentamiseen
Pohjoismaiden ja Itämeren alueella.
Nokia teki suurkaupan Omnitelin kanssa
Nokia teki keskiviikkona noin 2,5 miljardin markan
arvoisen suurkaupan tukiasemien toimittamisesta
Euroopan toiseksi suurimmalle gsm-operaattorille
Omnitelille Italiaan. Kyseessä on yksi yhtiön
kaikkien aikojen suurimmista verkkosopimuksista,
kerrottiin Nokiasta.
- Toimitukseen sisältyy tukiasemien lisäksi
radiolinkkijärjestelmä sekä tukiasemaohjaimia,
kertoi Nokia Networksin toimitusjohtaja Sari
Baldauf.
Omnitel osti myös uusia tukiasemia,
jotka mahdollistavat joustavan siirtymisen
lähivuosina käyttöön otettaviin uusiin nykyistä
tehokkaampiin matkapuhelinjärjestelmiin.
Kaupan arvo on 425 miljoonaa euroa. Edellisen
170 miljoonan euron arvoisen kauppansa
Omnitelin kanssa Nokia teki elokuussa.
Omnitel aloitti gsm-palvelut joulukuussa 1995.
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhtiön
asiakasmäärä ylitti 8 miljoonaa. Omnitel on ollut
Nokian asiakas vuodesta 1994. Sen verkko kattaa
käytännössä koko Italian.
KKK: Keveää rahapolitiikkaa tarvitaan jatkossakin
Elinkeinoelämän etuja valvova
Keskuskauppakamari KKK katsoo, että euroalueen
talouskasvun varmistamiseksi korkojen olisi
pysyttävä alueella matalina myös
lähitulevaisuudessa.
Järjestön laskelmien mukaan alueen rahapolitiikka
on nyt keveämpää kuin koskaan 1990-luvulla.
- Rahapolitiikan viritys on ollut oikeaa, koska
ydinmaiden kasvun nopeutuminen on yhä
verkkaista, KKK arvioi keskiviikkona.
Keskuskauppakamari myöntää, että kevyen
rahapolitiikan ongelmana on erot jäsenmaiden
talouskehityksen välillä. Sen mukaan
talouskasvun, inflaation ja työttömyyden erot ovat
kuitenkin pienentyneet.
- Tältä kannalta arvioiden yhteinen
talouspolitiikka on vähintään yhtä sopivaa koko
euroalueelle kuin vuonna 1998, se katsoo.
Suomelle rahapolitiikan keveys ei KKK:n mukaan
aiheuta ongelmaa: hintojen nousu on alueen
keskitasoa ja muuta euroaluetta nopeampi
talouskasvu on perustunut pitkälti sähköteknisen
teollisuuden varaan.
Järjestön mukaan tulevina kuukausina on
kuitenkin tärkeää huolehtia, että kustannusten
nousu on sopusoinnussa alle kahden prosentin
inflaatiotavoitteen kanssa. Viesti on kohdistettu
lähestyviin palkkaneuvotteluihin.
Arviot perustuvat KKK:n kahdesti vuodessa
julkaisemaan Euroalueen taloustutkain -raporttiin.
Siinä tarkastellaan euroalueen talouspolitiikkaa
suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Kännytoimitukset kauppoihin vähentyivät syyskuussa
Matkapuhelimien toimitukset vähittäiskauppoihin
vähentyivät syyskuussa. Elektroniikan
tukkukauppiaiden tilaston mukaan viime kuussa
myyntiin tuli lähes 97 000 matkapuhelinta, kun
kuukautta aiemmin luku oli 106 500.
Viime vuoden syyskuusta pudotus on vieläkin
selvempi; silloin kauppoihin toimitettiin 44 600
puhelinta enemmän kuin nyt eli lähes 141 400
kännyä.
Elektroniikan tukkukauppiaiden toimitusjohtaja
Pentti Karhu korosti, ettei muutosta pidä
ylidramatisoida, sillä viime vuoden syyskuussa
kännyjä myytiin ennätysmäärä.
Tuolloin myyntiä vauhditettiin voimakkaalla
myyntikampanjalla.
Vaikka kännytoimitukset vähentyivät elokuusta,
syyskuun toimitukset olivat suuremmat kuin
keskimäärin vuoden aikana.
Koko vuonna Suomessa arvioidaan menevän tänä
vuonna kaupaksi hieman päälle miljoona
matkapuhelinta.
Syyskuussa kauppoihin toimitetuista
matkapuhelimista valtaosa eli lähes 72 400 oli ns.
dual-liittymiä. Niillä on mahdollista käyttää
valtakunnallisen verkon lisäksi suurimpiin
kaupunkeihin rakennettuja city-verkkoja.
Kuluttajia on houkuteltu kaupunkien cityverkkojen
käyttäjäksi halvemmilla puheluilla.
Vienti kääntyi kasvuun elokuussa
Suomen vienti kääntyi tullihallituksen
ennakkotietojen mukaan kasvuun elokuussa.
Viennin arvo kohosi tiistaina julkistetun
ulkomaankauppakatsauksen mukaan elokuussa
prosentin suuremmaksi kuin vuosi sitten ja oli
17,3 miljardia markkaa.
Tuonnin arvo kasvoi
prosentin viime vuoden elokuusta nousten 13,8
miljardiin markkaan. Kauppataseen ylijäämä oli
ennakkotietojen mukaan elokuussa 3,5 miljardia
markkaa.
Tammi-elokuussa viennin arvo nousi
ennakkotietojen mukaan 143,7 miljardiin
markkaan. Vienti oli arvoltaan kuusi prosenttia
pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuonnin arvo
supistui samaan aikaan kolme prosenttia 111,0
miljardiin markkaan.
Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden
kauppataseen ylijäämä kohosi ennakkotietojen
mukaan 32,7 miljardiin markkaan. Viime vuoden
kahden ensimmäisen kolmanneksen kauppataseen
ylijäämä oli 38,8 miljardia markkaa.
Alkuvuoden aikana viennin arvo jäi joka kuukausi
hieman pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan
vuotta aiemmin. Tuonnin arvonkin supistuessa
ulkomaankauppa pysyi edelleen tuntuvasti
ylijäämäisenä. Vienti kasvoi elokuussa
vuositasolla ensimmäisen kerran tänä vuonna.
Elokuussa viennin arvo nousi selvästi
suuremmaksi kuin tammi- ja helmikuussa, jolloin
vienti supistui vuositasolla voimakkaimmin.
Elokuuta suurempi viennin kuukausiarvo oli
maalis-kesäkuussa.
Korkeimmillaan viennin arvo oli kesäkuussa,
jolloin vienti nousi oli 19,1 miljardiin markkaan.
Alhaisimmillaan viennin arvo oli tammikuussa 16,2
miljardia markkaa. Kauppataseen
kuukausiylijäämä oli suurimmillaan kesäkuussa
5,5 miljardia markkaa.
Koko viime vuonna kauppataseen ylijäämä kohosi
56,9 miljardin markan ennätystasolle. Viennin
arvo kasvoi kahdeksan prosenttia suuremmaksi
kuin vuotta aiemmin ja oli 229,2 miljardia
markkaa. Tuonnin arvo nousi viime vuonna 172,3
miljardiin markkaan eli seitsemän prosenttia
suuremmaksi kuin vuonna 1997.
Merita-Nordbanken houkuttelee norjalaisia piensijoittajia
Merita-Nordbankenin konsernijohtaja Hans Dalborg
houkutteli maanantaina norjalaisia piensijoittajia
mahdollisen norjalais-ruotsalais-suomalaisen
suurpankin osakkaiksi.
Dalborg sanoi toivovansa yhtiölle
norjalaiskansallista omistuspohjaa, muttei
välttämättä valtiollista. Hän totesikin, että
Merita-Nordbankenin osakkeita voi ostaa vapaasti.
Dalborg pitää epätodennäköisenä, että Norjan
valtiolla voisi olla suurpankista yhtä suuri
omistusosuus kuin sillä on nyt Kreditkassenista eli
Christiania Bankista.
Valtio omistaa
norjalaispankista 34 prosenttia, ja samanlainen
osuus Merita-Nordbanken-Kreditkassenista olisi kallis.
Norjalaiset osakesäästäjät eivät ole kovin
riemuissaan Merita-Nordbankenin suunnitelmista,
sillä suomalaisten tavoin hekin menettävät
verotuksessa, jos ja kun pankin päämaja siirtyy
Ruotsiin.
Koonnut: IA
15.10.1999
Talous-sivulle
|