Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Vaihtotaseen ylijäämä 3,1 mrd markkaa
Vaihtotaseen ylijäämä nousi eloluussa 3,1 miljardiin markkaan, kun se vastaavaan aikaan vuosi sitten oli 2,9 miljardia markkaa. Euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa Suomen vaihtotaseen ylijäämä oli perjantaina julkistetun maksutasetilaston mukaan 2,6 miljardia markkaa eli 0,9 miljardia suurempi kuin viime vuoden elokuussa.
Tammi-elokuun vaihtotaseen ylijäämä oli 18,7 miljardia markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 23,4 miljardia markkaa. Vuositasolla vaihtotaseen ylijäämä oli elokuussa 34,8 miljardia markkaa, kun kahdentoista kuukauden ylijäämä heinäkuussa oli 36,3 miljardia markkaa.
Tavarakaupan ylijäämä nousi elokuussa vuositasolla 60,2 miljardiin markkaan eli 0,5 miljardia suuremmaksi kuin heinäkuussa. Palvelukaupan alijäämä oli elokuussa vuositasolla 5,2 miljardia markkaa. Suomen tavarakaupan ylijäämästä 40,4 miljardia markkaa tuli kaupasta euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa.
Pääomanliikkeet olivat elokuussa miltei tasapainossa. Suorina sijoituksina päämaa tuotiin nettomääräisesti 3,2 miljardia markkaa lähinnä konsernien sisäisinä lainoina. Vuositasolla suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille nousivat elokuussa 48,2 miljardiin markkaan ja ulkomailta Suomeen 23,1 miljardiin markkaan.
Arvopaperisijoituksissa saamiset supistuivat 3,1 miljardia markkaa ja velat 0,7 miljardia markkaa. Muut sijoitukset osoittivat 5,7 miljardin markan suuruista pääoman nettovientiä, sillä ulkomaiset saamiset kasvoivat 12,4 miljardia markkaa ja velat 6,7 miljardia markkaa.
Suomen ulkomainen nettovarallisuus osoitti elokuussa 634 miljardin markan velkaenemmyyttä. Ilman oman pääoman eriä velka oli 145 miljardia markkaa. Heinäkuussa velkaenemmyys oli 636 miljardia markkaa ja ilman oman pääoman eriä 140 miljardia markkaa.
Teollisuustuotanto kasvoi 3,9 prosenttia elokuussa
Teollisuuden tuotanto kasvoi elokuussa 3,9 prosenttia. Tammi-elokuussa tuotanto oli 5,1 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten, ilmenee perjantaina julkistetusta teollisuustuotannon volyymi-indeksistä. Varsinaisen teollisuuden tuotanto kasvoi elokuussa 3,3 prosenttia ja koko alkuvuonna 5,3 prosenttia.
Kausitasoitettu teollisuuden kasvu jäi elokuussa 2,1 prosenttiin ja oli vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 4,9 prosenttia. Elokuun heinäkuuta alhaisempi kausitasoitettu kasvu selittyy Tilastokeskuksen mukaan osittain kesälomien erilaisella ajoituksella edellisvuoteen verrattuna.
Tämä näkyi mm. elektroniikkateollisuudessa. Sähköteknisten tuotteiden valmistus lisääntyi elokuussa 11,1 prosenttia, kun kasvu heinäkuussa oli 16,8 prosenttia. Koko alkuvuonna sähkötekniikan tuotanto kasvoi 35,3 prosenttia.
Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli elokuussa käytössä 84 prosenttia eli vajaat 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Massa- ja paperiteollisuuden käyttöaste oli runsaat 94 prosenttia, metalliteollisuuden runsaat 82 prosenttia ja kemianteollisuuden runsaat 76 prosenttia.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi elokuussa 5,0 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heinäkuussa. Tammi-elokuussa metalliteollisuuden tuotanto oli 12,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto jäi tammi-elokuussa 0,2 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Elokuussa se kasvoi 2,4 prosenttia. Heinäkuussa puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi alan erikoisindeksin mukaan 1,3 prosenttia.
Kemianteollisuuden tuotanto oli alkuvuonna 0,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja muun teollisuuden 1,0 prosenttia pienempi.
Inflaatio syyskuussa 1,1 prosenttia
Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun 1,1 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli sama kuin elokuussa.
Inflaatiota hillitsivät asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen lasku sekä sähkön halpeneminen. Myös kahvin hinta laski vuodessa lähes 14 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousua puolestaan pitivät yllä bensiinin ja vuokrien kallistuminen. Viime vuoden syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun bensiinin hinta on noussut yli 12 prosenttia.
Elokuusta syyskuuhun hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Nousu johtui lähinnä valmismatkojen ja kevyen polttoöljyn kallistumisesta.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan EU-maiden inflaatio oli elokuussa 1,2 prosenttia. Myös EMU-maiden hinnat nousivat vuodessa 1,2 prosenttia.
Nopeinta inflaatio oli Alankomaissa, jossa hinnat nousivat vuodessa 2,5 prosenttia. Toisessa ääripäässä olivat Ranska ja Itävalta 0,5 prosentin inflaatiolla. Suomen vastaava inflaatio oli 1,3 prosenttia.
Rakennuskustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia
Rakennuskustannukset nousivat viime vuoden syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun 1,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen työkustannukset nousivat 4,9 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 0,2 ja muut kustannukset 0,3 prosenttia.
Rakennuskustannusten nousu painottuu viimeiselle puolelle vuodelle, jonka aikana kustannukset ovat nousseet 1,5 prosenttia. Edellisen puolen vuoden aikana rakentaminen kallistui vain 0,1 prosenttia.
Elokuusta syyskuuhun rakennuskustannukset nousivat 0,2 prosenttia. Työkustannukset nousivat tuona aikana 0,5 prosenttia muiden kustannusten pysyessä lähes ennallaan.
Merita-Nordbankenille uusi pohjoismainen investointipankki
Merita-Nordbanken ostaa Maizels, Westerberg & Co -investointipankin ja yhdistää siihen omat corporate finance - ja structured finance -toimintonsa.
Järjestelyssä syntyvä uusi pohjoismainen investointipankki toimii Tukholmassa, Helsingissä ja Lontoossa sijaitsevien, Merita-Nordbankenin kokonaan omistamina tytäryhtiöinä. Sen nimeksi tulee Maizels, Merita-Nordbanken, Investment Banking, Merita kertoi torstaina.
Yhdistyvien toimintojen henkilöstö siirtyy kokonaan uuteen organisaatioon, joka käsittää alkuvaiheessa noin 80 henkilöä. Uusien toimintojen johto muodostuu entisten yksiköiden johdosta.
Merita-Nordbankenin mukaan yhdistymisen tarkoituksena on luoda edellytykset investointipankkitoiminnan laajentamiseen Pohjoismaiden ja Itämeren alueella.
Nokia teki suurkaupan Omnitelin kanssa
Nokia teki keskiviikkona noin 2,5 miljardin markan arvoisen suurkaupan tukiasemien toimittamisesta Euroopan toiseksi suurimmalle gsm-operaattorille Omnitelille Italiaan. Kyseessä on yksi yhtiön kaikkien aikojen suurimmista verkkosopimuksista, kerrottiin Nokiasta.
- Toimitukseen sisältyy tukiasemien lisäksi radiolinkkijärjestelmä sekä tukiasemaohjaimia, kertoi Nokia Networksin toimitusjohtaja Sari Baldauf.
Omnitel osti myös uusia tukiasemia, jotka mahdollistavat joustavan siirtymisen lähivuosina käyttöön otettaviin uusiin nykyistä tehokkaampiin matkapuhelinjärjestelmiin.
Kaupan arvo on 425 miljoonaa euroa. Edellisen 170 miljoonan euron arvoisen kauppansa Omnitelin kanssa Nokia teki elokuussa. Omnitel aloitti gsm-palvelut joulukuussa 1995.
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhtiön asiakasmäärä ylitti 8 miljoonaa. Omnitel on ollut Nokian asiakas vuodesta 1994. Sen verkko kattaa käytännössä koko Italian.
KKK: Keveää rahapolitiikkaa tarvitaan jatkossakin
Elinkeinoelämän etuja valvova Keskuskauppakamari KKK katsoo, että euroalueen talouskasvun varmistamiseksi korkojen olisi pysyttävä alueella matalina myös lähitulevaisuudessa.
Järjestön laskelmien mukaan alueen rahapolitiikka
on nyt keveämpää kuin koskaan 1990-luvulla.
- Rahapolitiikan viritys on ollut oikeaa, koska
ydinmaiden kasvun nopeutuminen on yhä
verkkaista, KKK arvioi keskiviikkona.
Keskuskauppakamari myöntää, että kevyen rahapolitiikan ongelmana on erot jäsenmaiden talouskehityksen välillä. Sen mukaan talouskasvun, inflaation ja työttömyyden erot ovat kuitenkin pienentyneet.
- Tältä kannalta arvioiden yhteinen talouspolitiikka on vähintään yhtä sopivaa koko euroalueelle kuin vuonna 1998, se katsoo.
Suomelle rahapolitiikan keveys ei KKK:n mukaan aiheuta ongelmaa: hintojen nousu on alueen keskitasoa ja muuta euroaluetta nopeampi talouskasvu on perustunut pitkälti sähköteknisen teollisuuden varaan.
Järjestön mukaan tulevina kuukausina on kuitenkin tärkeää huolehtia, että kustannusten nousu on sopusoinnussa alle kahden prosentin inflaatiotavoitteen kanssa. Viesti on kohdistettu lähestyviin palkkaneuvotteluihin.
Arviot perustuvat KKK:n kahdesti vuodessa julkaisemaan Euroalueen taloustutkain -raporttiin. Siinä tarkastellaan euroalueen talouspolitiikkaa suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Kännytoimitukset kauppoihin vähentyivät syyskuussa
Matkapuhelimien toimitukset vähittäiskauppoihin vähentyivät syyskuussa. Elektroniikan tukkukauppiaiden tilaston mukaan viime kuussa myyntiin tuli lähes 97 000 matkapuhelinta, kun kuukautta aiemmin luku oli 106 500.
Viime vuoden syyskuusta pudotus on vieläkin selvempi; silloin kauppoihin toimitettiin 44 600 puhelinta enemmän kuin nyt eli lähes 141 400 kännyä.
Elektroniikan tukkukauppiaiden toimitusjohtaja Pentti Karhu korosti, ettei muutosta pidä ylidramatisoida, sillä viime vuoden syyskuussa kännyjä myytiin ennätysmäärä. Tuolloin myyntiä vauhditettiin voimakkaalla myyntikampanjalla.
Vaikka kännytoimitukset vähentyivät elokuusta, syyskuun toimitukset olivat suuremmat kuin keskimäärin vuoden aikana. Koko vuonna Suomessa arvioidaan menevän tänä vuonna kaupaksi hieman päälle miljoona matkapuhelinta.
Syyskuussa kauppoihin toimitetuista matkapuhelimista valtaosa eli lähes 72 400 oli ns. dual-liittymiä. Niillä on mahdollista käyttää valtakunnallisen verkon lisäksi suurimpiin kaupunkeihin rakennettuja city-verkkoja. Kuluttajia on houkuteltu kaupunkien cityverkkojen käyttäjäksi halvemmilla puheluilla.
Vienti kääntyi kasvuun elokuussa
Suomen vienti kääntyi tullihallituksen ennakkotietojen mukaan kasvuun elokuussa. Viennin arvo kohosi tiistaina julkistetun ulkomaankauppakatsauksen mukaan elokuussa prosentin suuremmaksi kuin vuosi sitten ja oli 17,3 miljardia markkaa.
Tuonnin arvo kasvoi prosentin viime vuoden elokuusta nousten 13,8 miljardiin markkaan. Kauppataseen ylijäämä oli ennakkotietojen mukaan elokuussa 3,5 miljardia markkaa.
Tammi-elokuussa viennin arvo nousi ennakkotietojen mukaan 143,7 miljardiin markkaan. Vienti oli arvoltaan kuusi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuonnin arvo supistui samaan aikaan kolme prosenttia 111,0 miljardiin markkaan.
Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden kauppataseen ylijäämä kohosi ennakkotietojen mukaan 32,7 miljardiin markkaan. Viime vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen kauppataseen ylijäämä oli 38,8 miljardia markkaa.
Alkuvuoden aikana viennin arvo jäi joka kuukausi hieman pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Tuonnin arvonkin supistuessa ulkomaankauppa pysyi edelleen tuntuvasti ylijäämäisenä. Vienti kasvoi elokuussa vuositasolla ensimmäisen kerran tänä vuonna.
Elokuussa viennin arvo nousi selvästi suuremmaksi kuin tammi- ja helmikuussa, jolloin vienti supistui vuositasolla voimakkaimmin. Elokuuta suurempi viennin kuukausiarvo oli maalis-kesäkuussa.
Korkeimmillaan viennin arvo oli kesäkuussa, jolloin vienti nousi oli 19,1 miljardiin markkaan. Alhaisimmillaan viennin arvo oli tammikuussa 16,2 miljardia markkaa. Kauppataseen kuukausiylijäämä oli suurimmillaan kesäkuussa 5,5 miljardia markkaa.
Koko viime vuonna kauppataseen ylijäämä kohosi 56,9 miljardin markan ennätystasolle. Viennin arvo kasvoi kahdeksan prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin ja oli 229,2 miljardia markkaa. Tuonnin arvo nousi viime vuonna 172,3 miljardiin markkaan eli seitsemän prosenttia suuremmaksi kuin vuonna 1997.
Merita-Nordbanken houkuttelee norjalaisia piensijoittajia Merita-Nordbankenin konsernijohtaja Hans Dalborg houkutteli maanantaina norjalaisia piensijoittajia mahdollisen norjalais-ruotsalais-suomalaisen suurpankin osakkaiksi.
Dalborg sanoi toivovansa yhtiölle norjalaiskansallista omistuspohjaa, muttei välttämättä valtiollista. Hän totesikin, että Merita-Nordbankenin osakkeita voi ostaa vapaasti.
Dalborg pitää epätodennäköisenä, että Norjan valtiolla voisi olla suurpankista yhtä suuri omistusosuus kuin sillä on nyt Kreditkassenista eli Christiania Bankista.
Valtio omistaa norjalaispankista 34 prosenttia, ja samanlainen osuus Merita-Nordbanken-Kreditkassenista olisi kallis.
Norjalaiset osakesäästäjät eivät ole kovin riemuissaan Merita-Nordbankenin suunnitelmista, sillä suomalaisten tavoin hekin menettävät verotuksessa, jos ja kun pankin päämaja siirtyy Ruotsiin.
Koonnut: IA
15.10.1999
