Äänestäjille on tarjottava politiikkaa ja perhe-elämää sopivassa suhteessa
Media pistää naispresidenttiehdokkaat tiukille
Naispresidenttiehdokkaan osa ei ole nykyään mediassa helppo: hänen pitää olla hyvä poliitikko ja loistava äiti. Samalla täytyy kuitenkin osata olla tarpeeksi nöyrä. Muuten saattaa käydä kuten Päivi Hertzbergille viime eduskuntavaaleissa.Mediatutkija Minna Aslaman mukaan tiedotusvälineet ovat viime vuosina viihteellistäneet politiikkaa. Suomessa käännekohtana oli Tuttu juttu -show, jonka sanotaan ratkaisseen edelliset presidentinvaalit.
Viihteellistämisen esimerkiksi Aslama ottaa myös Päivi ja Paavo Lipposen liiton. Heidän vihkimisensä oli ensimmäinen kerta, kun poliitikon häistä kerrottiin laajasti Suomen ykkösmedioissa.
Silloisesta Päivi Hertzbergistä leivottiin
valtakunnan ykkösnainen ja demarien pelastaja.
- Mutta sitten kun
Hertzberg ilmoitti reippaasti kykenevänsä yhdistämään perheen ja
politiikan, mopo karkasi käsistä.
Ihmiset eivät pitäneet ajatuksesta; he olisivat todennäköisesti halunneet määrätietoisuuden sijasta nöyryyttä, Aslama tulkitsee.
Aslaman mukaan miespoliitikot voivat kääntää edukseen sen, mikä naiselle on rasite. Päivi Hertzberg oli kansan suosiossa niin kauan kuin hän suostui vain edustamaan ja hoitamaan lapsia.
Paavo Lipponen puolestaan sai politiikan ja isyyden yhdistämisestä valtavasti lisäpisteitä: isyysloma ja potkupuvun esittely sytyttivät kansan ja median ulkomaita myöten.
Leipomista ja ulkopolitiikkaa
Tapaus Hertzberg on varoittava esimerkki neljälle naispresidenttiehdokkaallemme: tulevassa taistossa on pakko esitellä privaatteja puolia itsestään, mutta se pitää osata tehdä oikein ja nöyrästi.
Liiallisuuksiin ei saa mennä, sillä silloin julkisuus
saattaa kääntyä ehdokasta itseään vastaan.
- On aivan varmaa, että
presidentinvaaleissa nostetaan esille nimenomaan arjen
politiikka. Siitä antoivat esimakua eduskuntavaalit, jolloin
Suvi-Anne Siimes leipoi sämpylöitä ja Esko Aho silitti paitoja,
Aslama muistuttaa.
Aslaman mukaan Elisabeth Rehnin Bosnian-kokemus ja Tarja Halosen EU-puheenjohtajuus ovat poliittisesti painavia seikkoja. Niillä ei ratsasteta kuitenkaan vaalien loppuun saakka.
- Olen aivan varma siitä, että viimeistään loppumetreillä otetaan käyttöön arjen politiikan aseet, varsinkin parisuhde ja perhekuviot. Arjen politiikan korostamisella yritetään sanoa, että poliitikko on aito ihminen. Aitoutta todistetaan tilittämällä, tunnustamalla ja erilaisia tunteita kokemalla.
Rehn on "miehekäs" isoäiti
Politiikan tutkija Eeva Raevaara pitää neljän naisehdokkaan valikoimaa mielenkiintoisena. Kaikki neljä ovat pitkän linjan poliitikkoja, joista jokaisella on omat henkilökohtaiset valttinsa.
- Uosukainen on uskollinen omalle linjalleen; hänen valttikorttejaan ovat aina olleet ekspressiivisyys ja eläväinen karjalaisuus. Halonen puolestaan on korostanut enemmän asialinjaa ja asiantuntemusta, samoin kuin Hautala, Raevaara pohtii.
Elisabeth Rehn on puolestaan osannut julkisuuskuvassaan yhdistää naiseuden ja mieheyden eri puolia.
- Rehn oli puolustusministeriaikoinaan välillä "miehekäskin" varuskuntavierailuineen. Toisaalta hän on usein korostanut olevansa moninkertainen isoäiti, huomauttaa Helsingin yliopistossa työskentelevä Raevaara.
Äiti antaa poikien kujeilla
Yhteiskuntatieteiden tohtori Irma-Kaarina Halonen näkee
ehdokasasetelmassa niin positiivisia kuin negatiivisia piirteitä.
- Naisnäkökulmasta ajatellen on positiivista, että kulttuuri hyväksyy
maternaalisen eli äitivaltaisen puolen itsessään arvokkaana ja haluaa
antaa sille valta-aseman.
On kuitenkin muistettava, että todellinen valta on tällä hetkellä talouselämässä. Negatiivisena Halonen pitää sitä, että naispoliitikkojen kohdalla syyllistytään äitiyden glorifioimiseen. Johtavat naiset nähdään yhtäkkiä ikään kuin superäiteinä.
- Kun nainen on äidin asemassa, miehet voivat heittäytyä pikkupojiksi. Pikkupoika voi nauttia pikkupojalle kuuluvista etuoikeuksista. Hän saa kujeilla, käydä pubeissa ja polttaa tupakkaa äidin huolehtiessa arjen rutiineista, Halonen maalaa.
Turun yliopistossa tiedotusoppia opettava Halonen on kysynyt
opiskelijoiltaan, millä perusteella he aikovat valita oman
ehdokkaansa. Yli puolet 200 vastanneesta sanoi, että media vaikuttaa
heidän valintaansa ja että ehdokkaalla on oltava edustava imago.
- Nuoret pitävät presidenttiä ikään kuin Suomen tuotemerkkinä; hänen
on oltava markkinointihenkinen ja edustava.
Poliittista luovuutta kaivataan
Politiikan tutkija Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta korostaa, että vaikka valtaoikeuksia on kavennettu, presidentillä on edelleen reilu poliittinen liikkumatila. Presidentin virka on sellainen, millaiseksi hän itse sen tekee.
- Virka vaatii pätevän, asiantuntevan ja poliittisesti luovan henkilön. Siksi olisi tärkeää, että media nostaisi esiin relevantteja asioita ehdokkaiden garderoobien vertailemisen sijasta.
STT-VT
15.10.1999
